kuukautiskiertoa

Kuukautiskierto, suomeksi kuukautiskierto, on naisen lisääntymisjärjestelmän säännöllinen toimintajakso, jonka aikana munasolu kehittyy, ovulaatio tapahtuu ja endometrium valmistautuu mahdolliseen raskauteen. Kiertoaika on tavallisesti 21–35 päivää, ja kuukautiset kestävät noin 2–7 päivää. Kiertoa säätelevat hormonit ovat FSH, LH, estrogeeni ja progesteroni.

Follikulaarinen vaihe alkaa kuukautisten alussa, jolloin aivolisäke erittää FSH:ää, mikä saa munasarjoja kehittämään useita follikkeleita. Yksi (dominantti follikkeli) yleensä kypsyy paremmin, ja sen tuottama estrogeeni saa endometroimin paksuuntumaan. Tämä vaihe kestää yleensä noin kaksi viikkoa, mutta kiertoaika vaihtelee.

Ovulaatio tapahtuu noin kierron puolivälissä, ja LH-hormonin piikki laukaisee munasolun vapautumisen munasarjasta. Vapautunut munasolu kulkee munanjohtimen läpi kohti kohtua. Ovulaation ympärillä yleinen limakalvon kosteustila ja läpinäkyvä limamassa muuttuvat, mikä voi vaikuttaa hedelmöittymisen mahdollisuuteen.

Luteaalinen vaihe alkaa ovulaation jälkeen. Keltarauhanen muodostuu ja tuottaa progesteronia sekä hieman estrogeenia, mikä ylläpitää ja valmistaa endometriumia mahdollisen raskauden varalta. Mikäli hedelmöitystä ei tapahdu, progesteroni laskee ja kuukautiset alkavat uudelleen.

Hedelmällisyysaika sijoittuu suurin piirtein ovulaation ympärille ja muutaman päivän ympärille ennen sitä. Kiertoaika voi vaihdella yksilöllisesti ja elämänvaiheittain; poikkeavat kierron pituudet ja epäsäännöllisyydet voivat liittyä esimerkiksi stressiin, ruokavalioon, sairauksiin tai hormonaalisiin tiloihin kuten PCOS tai endometrioosi. Mikäli kierto on säännöllisesti poikkeavaa tai aiheuttaa oireita, kannattaa hakeutua terveydenhuollon neuvontaan.