Riskiä muovaavat tekijät voivat olla mm. ikä, perinnölliset tekijät (BRCA1/BRCA2-mutaatiot, Lynch-oireyhtymä), naimattomuus, lapsettomuus, ei imetys, varhainen menarha ja myöhäinen menopause sekä endometrioosi ja ylipaino. Suurinta riskiä kantavilla yksilöillä seuranta ja riskin vähentäminen voivat olla keskeisiä.
Oireet ovat usein epäspesifisiä: vatsan turvotus tai täyden tunto, epäsäännöllinen tai tihentynyt virtsaaminen, alavatsan tai lantion alueen kipu, ruokahaluttomuus sekä yleinen väsymys. Voi esiintyä laihtumista. Oireet ovat usein viitteellisiä ennen diagnoosia, mikä tekee varhaisesta havaitsemisesta haastavaa.
Diagnoosi alkaa gynekologisesta tutkimuksesta, jossa voidaan havaita munasarjojen suurentumaa tai muita muutoksia. Tutkimuksiin kuuluvat transvaginaalinen ultraäänitutkimus, kasvutekijä CA-125 sekä HE4-tasot, kuvantamistutkimukset (CT, MRI) sekä tarvittaessa laparoskopia ja histopatologinen varmistus. Staging noudattaa FIGO-luokitusta.
Hoito perustuu kasvaimen stageen ja yksilöllisiin tekijöihin. Mikäli mahdollista, hoito alkaa kirurgisella stadi- ja cytoreduktiotasoituksella, jonka tavoitteena on poistaa mahdollisimman paljon sairasta kudosta. Seuraavana annetaan platinapohjainen kemoterapia (kargoplatina/naklitaxeli) useiden kiertojen ajan. Eri tilanteissa voidaan käyttää kohdennettuja eli biologisia hoitoja, kuten bevacizumabia sekä PARP-inhibiitoreita BRCA-mutaatioita omaaville tai homologous recombination -puutoksesta kärsiville maintenance-hoidoksi.
Ennuste riippuu suurelta osin sairauden vaiheesta hoidon aloitusajankohtana. Varhaisvaiheen sairaudessa viiden vuoden elinaika voi olla huomattavasti parempi kuin edenneessä vaiheessa, jossa tulokset vaihtelevat merkittävästi.
Ehkäisy ja seulonta: väestötasoinen munasarjasyövän seulonta ei yleisesti ole suositeltua. Korkean riskin naisia kehotetaan harkitsemaan riskin pienentämistä, kuten riskivähentävää falloopien ja munasarjojen poistoa BRCA1/BRCA2-mutaatiokohtauksissa. Suositellaan myös ehkäiseviä elintapoja, kuten ehkäisyvalmisteet ja raskaudet, joiden on osoitettu pienentävän riskiä joissakin tutkimuksissa. Tutkimus ja kliiniset kokeet jatkuvat uusien hoitomuotojen löytämiseksi.