Mittausmenetelmän

Mittausmenetelmä tarkoittaa tapaa tai prosessia, jolla mitattava suure määritetään. Se voi sisältää menettelyjä, mittauslaitteita, kalibrointia ja laskentamenetelmiä. Mittausmenetelmän tavoitteena on tuottaa luotettavia, toistettavia ja todistettavia tuloksia, jotka ovat päteviä käyttötarkoituksessaan.

Mittausmenetelmät voidaan luokitella usealla tavalla. Direct-mittauksessa arvo saadaan suoraan mittauslaitteelta, kun taas indirektti menetelmiin kuuluu suureen arvojen päättelemäminen matemaattisilla tai tilastollisilla laskelmilla. Mittaus voi olla primaarinen eli suoraan todellinen suure, tai sekundaarinen eli välillinen arvo, joka edellyttää kalibrointia. Lisäksi mittaukset voivat olla destruktiivisia tai ei-destruktiivisia, sekä käyttävät erilaisia tekniikoita kuten fysikaalisia, kemiallisia tai kuvausperusteisia menetelmiä.

Laadun ja varmuuden näkökulmasta tärkeimmät käsitteet ovat tarkkuus, eli kuinka lähellä arvo on todellista suuretta, sekä toistettavuus. Epävaruus kuvaa mittaustuloksen luotettavuuden rajoja. Tulokset pyritään tekemään jäljitettäviksi kalibroinnin ja standardien kautta. Joissakin tapauksissa mittausmenetelmää hallitaan noudattamalla ohjeita ja standardeja, mukaan lukien epävarmuuden arviointi.

Mittausmenetelmän kehittäminen alkaa määrittämällä mitattava suure, mittausolosuhteet ja vaadittu tarkkuus. Sitten määritellään protokollat, kalibrointivaatimukset ja laskentakaavat. Tulokset dokumentoidaan ja menetelmää valvotaan jatkuvilla tarkastuksilla sekä tarvittaessa validoinnilla.

Globaalisti mittausmenetelmien arviointi ja kehittäminen perustuu metrologian periaatteisiin. Epävarmuuden arviointi noudattaa yleisiä periaatteita, ja laboratoriot voivat toimia hyväksyttyjen standardien, kuten ISO/IEC 17025, mukaisesti. Tavoitteena on mittaustulosten jäljitettävyys, laadunhallinta sekä jatkuva parantaminen.