Mimikryä

Mimikry on biologinen ilmiö, jossa eliö jäljittelee toisen eliön ulkonäköä, käytöstä tai signaaleja. Tätä jäljitelmää esiintyy sekä eläin- että kasvilajeissa, ja sen taustalla on usein luonnonvalinta sekä vuorovaikutukset signaalien vastaanottajien kanssa. Mimikryn tarkoituksena voi olla suojautuminen, saalistuksen helpottaminen tai lisääntymismenestyksen parantaminen.

Tyypillisiä mimikrytyyppejä ovat. Batesin mimikry: vaarattoman tai vähemmän uhkaavan lajin jäljittely vaarallisen tai myrkyllisen mallin avulla, jolloin uhri ei tunnista vaaraa. Müllerian mimikry: useat myrkylliset tai muuten vaaralliset lajit jakavat saman varoitusvärityksen, jolloin varoitusviesti vahvistuu ja vastaanottajan oppiminen nopeutuu. Aggressiivinen mimikry: saalistaja tai loinen jäljittelee jotain turvallista tai houkuttelevaa, jotta uhrin lähestyminen tai houkuttelu helpottuu. Automimikry eli itsemimikry: yksilö jäljittelee oman lajin toista yksilöä, usein suojatakseen itseään häirinnältä tai parantaakseen menestystä tietyssä käyttäytymisessä.

Esimerkkejä: eläinmaailmassa klassinen Batesin mimikry on tilanne, jossa jokin ei-haitallinen laji muistuttaa vaarallista mallia, jolloin sitä ei syödä. Kasveissa ja kukissa tapahtuu usein signaalien väärin tulkintaa; orkideat Ophrys-suvusta houkuttelevat seksuaalisesti kyseisiä pölyttäjiä jäljittelemällä naarasihmisen tahdon kaltaisia merkkejä. Muita tunnettuja tapauksia ovat sekä eläinten että kasvien yhteisöissä havaittavat vahvistuneet varoitusväritykset että saalistajilla käytetyt varjostuskeinot. Mimikry tarjoaa erilaista sopeutumista, joka vaikuttaa lajin vuorovaikutussuhteisiin ja ekosysteemien dynamiikkaan.