Metsätuho

Metsätuho tarkoittaa metsien laajamittaista vahingoittumista tai tuhoutumista, joka heikentää puuston rakennetta, vähentää taloudellisia arvoja ja heikentää ekosysteemipalveluita, kuten hiilen sitontaa, veden kiertoa ja elinympäristöjä.

Tyypillisiä metsätuhon muotoja ovat luonnolliset häiriöt, kuten hyönteistuhojen ja taudeiden aiheuttama vahinko, sekä tulipalot ja myrskyt. Ilmastonmuutoksen odotetaan lisäävän sekä tuhojen todennäköisyyttä että niiden voimakkuutta muun muassa pidempien kuivien jaksojen kautta sekä hyönteisten ja patogeenien leviämisen lisääntymisenä. Myös metsänhoitotoimenpiteet voivat lisätä alttiutta, esimerkiksi liian tiheä uudelleenistutus sekä epäasianmukaiset torjunta- ja sanitaatiotoimenpiteet.

Vaikutukset ovat sekä taloudellisia että ekologisia. Puunkäyttötalouden arvojen väheneminen, torjuntatoimien kustannukset ja työpaikkojen menetykset voivat kohdata metsätaloutta, kun taas ekologisesti metsätuhot voivat heikentää monimuotoisuutta, maaperän rakennetta sekä vesistöjen suojakykyä ja hiilen varastointia.

Ehkäisy ja hallinta perustuvat metsien monimuotoisuuteen, varhaiseen seuranta sekä oikea-aikaiseen hoitoon ja torjuntaan. Monipuolinen metsätalous, puuston terveydentilan seuranta sekä varhaiskeinot voivat vähentää metsätuhojen riskiä.