Mediakattavuuden

Mediakattavuudella tarkoitetaan markkinoinnin ja viestinnän kontekstissa sitä, miten laajasti ja miten usein tietty viesti tavoittaa kohdeyleisönsä eri medioissa. Se kuvaa paitsi peiton laajuutta myös sitä, kuinka useasti yksittäinen henkilö altistuu viestille ajanjaksolla. Keskeisiä mittareita ovat peitto (reach), which measures the proportion of the kohdeyleisö, joka on altistunut viestille vähintään kerran tietyllä ajanjaksolla, sekä frekvenssi eli keskimääräinen altistumiskertojen määrä henkilöä kohti. Yhdessä nämä muodostavat otoksen, jota usein kutsutaan kokonaiskattavuudeksi. Lisätyn tiedon tuottavat tulokset, kuten GRP (gross rating points) ja impressoinnit, jotka kertovat kokonaisaltistumisten määrän suhteessa aikaväliin.

Mediakattavuuden mittaaminen perustuu sekä perinteisiin että digitaalisiin menetelmiin. Perinteisessä mediassa käytetään esimerkiksi näytön ja lukien tavoittavuuslaskelmia, kun taas digitaalisessa ympäristössä hyödynnetään verkkosivusto- ja sovelluskohtaista analytiikkaa sekä todennettuja kosketuspisteitä useiden mittausmenetelmien kautta. Yksittäisten kanavien lisäksi voidaan tarkastella kokonaistatetta ja verrata eri medioiden osuutta kilpailijoihin tai brändin omaa äänensävyä huomioiviin tavoitteisiin, kuten osuusäänestä (share of voice).

Mediakattavuuden käyttö on keskeistä kampanjoiden suunnittelussa, budjetoinnissa ja tulosten arvioinnissa. Sen avulla voidaan arvioida, saavuttaako kampanja halutun yleisön ja miten usein, sekä optimoida sisällön ajoitusta ja kanavavalintaa. Kriittisesti huomioidaan kuitenkin, että kattavuus ei mittaa viestin vaikuttavuutta tai muistettavuutta, eikä se välttämättä perusteellisesti kuvaa kohdeyleisön sitoutumista tai kaupallista vaikutusta. Metsäyksissä on myös otettava huomioon mittausten rajoitukset ja mahdolliset virhelähteet kuten epäjatkuva data tai ad-blocking.