Maksimikapasiteetin

Maksimikapasiteetti tarkoittaa järjestelmän tai prosessin suurinta mahdollista suorituskykyä tai tuotantokykyä tietyissä oloissa. Käsite on yleinen sekä teollisuudessa että palvelu- sekä IT-ympäristöissä. Maksimikapasiteetti voidaan määritellä kahdella tasolla: teoreettinen maksimi, joka saavutetaan ideaalissa, usein oletettuissa olosuhteissa, ja käytännön maksimi, joka on toteutettavissa todellisissa toimintaympäristöissä ottaen huomioon häiriöt, kunnossapidon ja epävarmuudet.

Maksimikapasiteettiin vaikuttavat tekijät ovat esimerkiksi laitteen tai prosessin suorituskyky, työvoiman saatavuus, materiaalitoimitusten luotettavuus, kunnossito sekä suunnittelu- ja tilaratkaisut. Myös siirtymäajat, varastointi sekä järjestelmien yhteensopivuus voivat rajoittaa maksimitasoa. Käytännössä kapasiteetin mittaamiseen käytetään esimerkiksi tuotettujen yksiköiden määrää ajassa, läpäisynopeutta tai käsiteltävien tehtävien maksimimäärää.

On tavallista erottaa suunnittelukapasiteetti, käytännön kapasiteetti ja käytännön hyödyntämiskapasiteetti. Pullonkaulat, huoltokatkot ja vaihtelut kysynnässä voivat pienentää maksimitason ja aiheuttaa tarvetta kapasiteetin laajennukselle tai paremmalle priorisoinnille. Maksimikapasiteetin tunnistaminen auttaa tuotannon ja palvelujen suunnittelussa sekä investointihankkeiden priorisoinnissa, kun pyritään tasapainottamaan tehokkuus, luotettavuus ja kustannukset.