Maksimikapasiteettiin

Maksimikapasiteetti tarkoittaa järjestelmän tai toiminnan kykyä tuottaa tavaroita tai palveluita korkeimmalla mahdollisella tasollaan tavallisissa olosuhteissa. Ilmaisu maksimikapasiteettiin (illatiivissa maksimikapasiteettiin) viittaa siihen tilanteeseen, jossa kapasiteetti on saavutettu tai ylittymässä. Kapasiteetti voi olla fyysistä, kuten koneiden, työvoiman ja tilan yhteispäätettävä tuotanto- tai palvelukyky, tai infrastruktuurista johtuvaa, kuten verkkokaistan tai palvelinresurssien käsittelykyky.

Erotus termien välillä on merkittävä: suunniteltu tai asennettu kapasiteetti (installed/nominal capacity) ei aina vastaa todellista käytettävissä olevaa kapasiteettia (effective or practical capacity), joka ottaa huomioon seisokit, huollot, laadun- ja häiriövasteen sekä proseduurien tehokkuuden. Maksimikapasiteetti antaa viitearvon sille, mikä on mahdollista, kun kaikki tekijät sekä käytettävyys ovat optimaaliset.

Sovelluksia ovat tuotannon ja palveluiden kapasiteetin suunnittelu, palvelukysynnän hallinta sekä IT- ja verkkopalvelujen kapasiteetin varmistaminen. Keskeisiä mittareita ovat kapasiteetin käyttöaste, läpimenoaika ja pullonkaulat. Yleistä on, että yli maksimitason käytäessä ongelmia syntyy: kasvava jonoutuminen, laatupoikkeamat tai suorituskyvyn romahdus.

Hallinnassa maksimaalisen kapasiteetin hallinta koostuu kysynnän ennustamisesta, nykykapasiteetin arvioinnista, pullonkaulojen tunnistamisesta sekä vaihtoehtojen, kuten lisäresurssien hankinnan, prosessien parantamisen tai kysynnän sopeuttamisen, vertailusta. Realistinen suunnittelu huomioi vaihtelut, käytettävyyden ja huollon toiminnan maksimaalisen kapasiteetin alle.