Maksatulehdus

Maksatulehdus tarkoittaa maksasolujen tulehdusta, joka voi heikentää maksan toimintakykyä ja vaikuttaa sen kykyyn käsitellä verta, säilyttää energiaa ja ylläpitää aineenvaihduntaa. Tulehduksen taustalla ovat useat eri syyt, kuten virusinfektiot, alkoholin aiheuttama vaurio, lääkkeet, rasvamaksa (NAFLD), autoimmuunireaktiot sekä harvinaisemmat aineenvaihdunta- ja infektiotapahtumat.

Yleisimmät syyt ovat virushepatiitit (hepatiitti A, B ja C), alkoholi- ja lääkitysaineenvaihdunnan aiheuttama maksavaurio sekä rasvamaksa- ja autoimmuunivauriot. Jokaisella syyllä on oma hoitolinjansa, ja samaan aikaan maksaan kohdistuvaa tulehdusta voidaan hoitaa yleisillä toimenpiteillä, kuten alkoholin välttämisellä ja painonhallinnalla, jos taustalla on NAFLD tai alkoholi.

Oireet voivat olla lieviä tai puuttuvia alkuvaiheessa. Yleisiä merkkejä ovat keltaisuus (iho ja silmät), väsymys, pahoinvointi, vatsakipu oikean yläkulman alueella sekä virtsan tumma väri tai ulosteen vaalea sävy. Diagnoosi perustuu veren- ja virtsatutkimuksiin, maksabiopsian tarpeesta sekä kuvantamistutkimuksiin. Veren biokemialliset merkit, kuten ALT ja AST sekä bilirubiini, auttavat osoittamaan tulehduksen olemassaolon ja mahdollisen vaikeusasteen.

Hoito räätälöidään syyn mukaan. Akuutti virushepatiitti vaatii usein lepoa ja tuen antamista, kun taas kroonisten hepatiittien hoito voi sisältää antiviraaleja (B- ja C-hepatitille) sekä alkoholin ja mahdollisten lääkkeiden lopettamisen. NAFLD-hoidossa korostuvat laihtuminen, liikunta, sekä diabetes- ja lipidihoidon optimointi. Autoimmuunisessa maksatulehduksessa käytetään usein kortikosteroideja. Vakavissa tapauksissa, jos maksansiirtymä on edennyt, voi olla tarve maksansiirrolle.

Ennaltaehkäisy perustuu rokotuksiin hepatiitti A- ja B -rokotteisiin (HAV/HBV), riskitietoon ja turvallisiin elämäntapoihin sekä varovaisuuteen lääkkeiden käytössä. Monet maksatulehdukset paranevat kokonaan, mutta krooniset muodot voivat johtaa kirroosiin, maksakirroosiin ja maksasyöpään.