Lämpötiladataa

Lämpötiladataa on termi, jolla tarkoitetaan lämpötilan observaatioita ja niiden ajallista sekä sijaintikohtaista vaihtelua kuvaavaa aineistoa. Se voi kattaa ilmakehän, meren ja maaperän lämpötilat sekä näiden alueelliset ja ajalliset vaihtelut. Lämpötiladataa kerätään sekä pitkäaikaisia tilastoja että reaaliaikaisia havaintoja varten, ja sitä käytetään niin perusennusteisiin kuin ilmastonmuutoksen seurantaankin.

Lämpötilatiedot saadaan monista lähteistä. Maapinnan sääasemilta sekä ylemmän ilmakehän mittauksista (esimerkiksi radiosondeista), merialuksilta ja buoys-laitteilta, sekä satelliitteihin perustuvista lämpötilatuotteista. Lisäksi käytetään reanalyysejä, joissa yhdistetään havainnot ja mallien simulaatiot kattaviksi ilmastotuotteiksi. Lämpötiladata voidaan luokitella erilaiset lämpötilatyypit mukaan lukien ilmakehän pinnan lämpötila, merilämpötila ja maaperän lämpötila.

Tiedon tallennusmuodot ja standardit vaihtelevat. Yleisimmät yksiköt ovat Celsius ja Kelvin. Tiedostomuotoina käytetään muun muassa CSV, NetCDF, HDF5 ja GRIB. Metatiedot noudattavat usein kansainvälisiä standardeja, kuten ISO 19115 tai WMO:n ohjeistuksia, jotta tiedoista voidaan tehdä vertailuja ja yhdistelyjä.

Laatu ja epävarmuudet liittyvät muun muassa kalibrointiin, sensorin vinoumiin, ympäristötekijöihin sekä kaupunkikeskusten lämpenemisen vaikutuksiin. Laadunvarmistuksella ja käyttöönottoihin liittyvillä QC-merkinnöillä pyritään vähentämään virheitä ja puuttuvia arvoja sekä mahdollistamaan tietojen luotettavan hyödyntämisen.

Lämpötiladataa tukee monenlaisia käyttötarkoituksia, kuten sääennusteet, ilmastonmuutoksen seuranta, maatalous- ja energiasektorin suunnittelu sekä terveys- ja turvallisuusriskien arviointi. Julkishallinto sekä tutkimuslaitokset tarjoavat suuria osa dataa avoimesti, esimerkiksi kansainväliset järjestöt ja kansalliset meteorologiset virastot sekä FMI Suomessa.