Lämpöeristys

Lämpöeristys tarkoittaa rakennusten ja niiden osien lämmönsiirtokyvyn parantamista siten, että lämmönhukka pysähtyy tai vähenee. Eristys vähentää rakennuksen ulkoseiniin, kattoon ja lattioihin siirtyvää lämpöä sekä parantaa sisätilojen mukavuutta ja energiatehokkuutta. Hyvin suunniteltu eristys pienentää lämmityksen ja mahdollisen jäähdytyksen tarvetta sekä estää kosteuden tiivistymistä ja homeen riskiä.

Eristeitä käytetään ulkoseinien, yläpohjan, alapohjan sekä lattiarakenteiden yhteydessä. Yleisimmät materiaalit ovat mineraalivilla ja kivivilla, EPS- ja XPS-vaahto, polyuretaani sekä puukuitu-, korkki- ja cellulosaeristeet. Eristys voidaan asentaa sekä sisä- että ulkopuolelle, ja usein käytetään höyrynsulkua sekä tuulisuojakerroksia rakenteen suojaamiseksi.

Suorituskyky mitataan tyypillisesti U-arvona (W/m2K). Pienempi U-arvo merkitsee parempaa eristystä. Suunnittelussa huomioidaan myös kosteudenhallinta, höyrynläpäisevyys ja ilmanvaihto, jotta rakenteet eivät kostu. Tärkeitä ovat lisäksi tiivistykset ja rakenteiden saumojen hallinta, sillä asennusvirheet heikentävät eristyksen käytännön tehoa.

Sovellukset ja oikeudellinen kehys: eristystä lisätään sekä uudis- että korjausrakentamisessa, kuten ulkoseiniin, kattorakenteisiin, lattioihin sekä maanpinnan vaihtoehtoisina ratkaisuina. Eristyksen valinnassa huomioidaan energiatehokkuus, kosteudenhallinta ja ilmanvaihto sekä rakennuksen elinkaari.

Standardit ja säädökset: rakennusten energiatehokkuusvaatimukset määräytyvät sekä EU-tasolla että kansallisella tasolla. Suomessa eristysvaatimukset ja lämpöarvot ohjataan rakennusmääräyksillä sekä standardeilla, ja energiatodistukset voivat koskea sekä uudis- että korjausrakentamista.