Luotonannossa

Luotonannossa on kyse siitä, miten luoton antaja antaa rahoitusta lainansaajalle sovittujen ehtojen nojalla. Termi viittaa sekä kuluttajille että yrityksille suunnattuun rahoitukseen ja kattaa pankkien, luottolaitosten sekä muiden rahoituslijoiden toiminnan. Luotonanto perustuu riskin hallintaan ja pääomavaatimuksiin sekä asiakkaiden luotto- ja takaisinmaksukyvyn arviointiin.

Prosessi sisältää useita vaiheita: hakemuksen ja tietojen keräämisen, luottoriskin arvioinnin sekä takaisinmaksukyvyn selvittämisen (mm. Tulot, työsuhde, nykyinen velka, luottotieto), vakuuksien arvioinnin (jos laina on vakuudellinen), lainan hyväksyntä ja ehtojen rakenteen määrittäminen (koko laina, korko, maksuerät, laina-aika), rahoituksen disbursement ja jälkiseurannan sekä mahdolliset perintätoimet. Luottoratkaisussa käytetään sisäisiä politiikkoja sekä ulkoisia tietoja, ja hinta määräytyy riskin, laina-ajan ja vakuuksien perusteella.

Luotonanto voidaan jakaa tyypillisesti velkansaantiin liittyviin muotoihin kuten vakuudelliset ja vakuudettomat kulutusluotot sekä yrityslainat tai käyttöpääomalainat. Prosessiin liittyy usein vakuuttajia, vakuudet, kovenantteja tai vakuusrekisteröintejä, riippuen lainan luonteesta.

Suomessa luotonannon toimintaa säädellään kansallisella ja EU-tason sääntelyllä sekä kuluttajansuojaan ja tietosuojaan liittyvillä lainsäädännöillä; toimijat noudattavat riskienhallinnan, rahoituksen vakauden ja tilinpidon vaatimuksia.