Luokittelujärjestelmiä

Luokittelujärjestelmät ovat järjestelmiä, joita käytetään esineiden, ilmiöiden tai tiedon jäsentämiseen kategorioihin tarkoituksenaan helpottaa viestintää, hakuja sekä analyysiä. Ne perustuvat määriteltyihin kriteereihin ja sääntöihin, ja niissä on usein hierarkia tai useita tasoja. Järjestelmät voivat olla staattisia tai elinkaarella kehittyviä.

Keskeisiä periaatteita ovat luokat tai kategoriat, kriteerit niiden rajaamiselle sekä säännöt sille, miten kategoriat liittyvät toisiinsa. Joissain tapauksissa käytetään selkeitä hierarkioita, toisissa ontologioita, jotka kuvaavat lisäksi suhteita ja ominaisuusarvoja. Luokittelujärjestelmiä hyödynnetään tiedon löytämisessä, tiedonvaihdossa sekä standardoinnissa.

Esimerkkejä luokittelujärjestelmistä löytyy monilta aloilta. Biologiassa taksonominen luokitus jakaa eliöt valtioidensa (domain), kunta- ja kooditasojen kautta luokkiin kuten kunta, laji ja suku. Kirjastot käyttävät Deweyn tai Library of Congressin luokitusjärjestelmiä kirjojen aihepiirien järjestämiseen. Terveydenhuollossa ICD-10/ICD-11 sekä DSM-5 tarjoavat kansainvälisiä diagnoosiluokituksia. Tiedonhallinnassa taksonomiat ja ontologiat (esim. Gene Ontology) ohjaavat käsitteiden rakenteita ja yhteyksiä. Lisäksi kemiallisuus- ja ainejärjestelmät sekä turvallisuus- ja luokitusstandardit kuuluvat kokonaisuuteen.

Käyttöön liittyy haasteita, kuten subjektiivisuus, kulttuurinen vinous sekä järjestelmien pysyvyys ja päivittäminen. Silti luokittelujärjestelmät ovat keskeisiä tiedonhallinnan ja tutkimustyön perusta.

---