Liikemekanismien

Liikemekanismien on mekanismien ryhmä, jotka muuntavat, siirtävät ja suunnan liikkeen sekä voimansiirron ominaisuuksia koneissa. Ne ovat keskeisiä komponentteja erityisesti teollisuuslaitteissa, robotiikassa ja automaation järjestelmissä.

Mekanismit voidaan jaotella usealla tavalla, mutta kaksi keskeistä ovat liikkeen muodon mukaan: lineaariset liikkeet (suora siirtymä) ja pyörivät liikkeet (käännös). Toiseksi ne jaotellaan energianlähteen mukaan: mekaaniset, hydrauliset ja pneumaattiset sekä sähköiset aktuaatit.

Lineaariset mekanismit tuottavat suoraa siirtymää ja niiden tyyppejä ovat ruuvi- ja mutterijärjestelmät, sylinteri- ja mäntäjärjestelmät sekä kisko- ja liukujärjestelmät sekä kelat ja narut.

Pyörivät mekanismit välittävät voimaa ja liikettä kiertoliikkeenä, ja niihin kuuluvat vivut, hammasharjaiset järjestelmät, hihna- ja ketjuveto sekä ratas- ja ohjausratkaisuihin perustuvat ratkaisut. Eri mekanismeja voidaan yhdistää monimutkaisiksi voimanvälitys- ja liikelinjoiksi.

Hydrauliset ja pneumaattiset järjestelmät käyttävät nesteen tai kaasun painevoimaa liikkeen ja voiman siirtämiseen, usein suurten voimien ja hallitun liikkeen toteuttamiseen. Sähkömekaaniset ajurit, kuten servo- tai askelmoottorit, antavat tarkkaa nopeuden ja asennon hallintaa sekä helposti integroituvat muihin mekanismeihin.

Käyttökohteet ja suunnittelu

Liikemekanismien suunnittelu huomioi tehokkuuden, kestävyyden, säädettävyyden ja huollon. Yleisiä tekijöitä ovat kinematiikan analyysi, toleranssien hallinta sekä komponenttien luotettavuus. Teollisuudessa niitä käytetään esimerkiksi robotiikassa, automaatiolaitteissa, kuljetusjärjestelmissä sekä ajoneuvojen ohjauksessa.