Latauskapasiteetti

Latauskapasiteetti on termi, jota käytetään kuvaamaan suurinta määrää sähköenergiaa, joka laite, järjestelmä tai infrastruktuuri voi tallentaa tai siirtää tietyllä ajanjaksolla. Käytännössä sanalla erotetaan usein kaksi eri merkitystä: energia- tai varastointikapasiteetti, joka kertoo kuinka paljon energiaa systeemi voi käsitellä varastointinsa aikana, sekä latausnopeus- tai latauskapasiteetti, joka kertoo kuinka nopeasti energia voidaan siirtää laitteeseen tai järjestelmään. Yksiköt riippuvat kontekstista: energia mitataan kilowattitunneissa (kWh) tai wattitunneissa (Wh), sekä kapasiteetin ilmaisemisessa käytetään usein amperitunteja (Ah) sekä nimellinen jännite. Latauskapasiteetti herättää erityisesti kiinnostuksen akkuteknologioissa, latauslaitteissa ja sähköverkkojen suunnittelussa.

Akkukäytössä latauskapasiteetti tarkoittaa hyväksyttyä energian määrää, jonka akku voi varastoida, tyypillisesti kWh. Todellinen kapasiteetti pienenee iän, lämpötilan, käyttötavan ja lataushistorian vaikutuksesta. Latauslaitteen kapasiteetti puolestaan määrittelee sen maksimaalisen latausvoiman, usein kilowatteina (kW). Esimerkiksi kotikäyttöinen lataus voi olla 2–3 kW, seinälataus 7–11 kW ja DC-pikalataus 50–350 kW. Latausajan arvioinnissa käytetään usein t = E / P, missä E on ladattava energia (kWh) ja P on käytettävä teho (kW), huomioiden häviöt.

Sähköverkossa latauskapasiteetti liittyy myös saavutettavaan kuormituskapasiteettiin ja verkon muuntajien sekä infrastruktuurin kantokykyyn. Latauskapasiteetti on keskeinen huomioon otettava tekijä energianhallinnassa ja suunnittelussa.