kantokykyyn

Kantokykyyn on ekologinen käsite, joka kuvaa ympäristön sellaista kapasiteettia, jonka puitteissa tietty laji tai populaatio voi pysyä vakaana pitkällä aikavälillä. Se määräytyy saatavilla olevista resursseista—ruuasta, vedestä ja elinalueesta—sekä tekijöistä kuten kilpailusta, saalistuksesta, taudeista ja ympäristöoloista. Kantokykyyn liittyy usein populaation maksimikoko, jota voidaan tukea ilman pitkittäistä ympäristön heikkenemistä.

Kantokyky ei ole kiinteä arvo, vaan se muuttuu ajassa ja paikassa. Ilmastonmuutos, ravinnon ja veden saatavuuden vaihtelut sekä ihmisen toiminta voivat nostaa tai laskea kantokykyä. Yleisesti populaation kasvaessa lähestytään kantokykyä, jolloin kasvu hidastuu; jos kanta ylitetään, seurauksena voi olla paikallinen taantuma tai epätasapaino.

Kantokykyyn vaikuttavat tekijät ovat monitahoisia. Biotiset tekijät kuten lisääntyminen, kuolevuus, kilpailu ja saalistus sekä taudit muodostavat toisiinsa kytkeytynyttä dynamiikkaa. Abioottiset tekijät kuten lämpötila, veden määrä, ravinnon laatu sekä maankäyttö vaikuttavat myös. Ihmistoiminta voi muuttaa kantokykyä esimerkiksi varojen hallinnalla, maiseman muokkauksella tai teknologian avulla, mikä muuttaa käytettävissä olevaa resurssien tasoa.

Käytännössä kantokykyä käytetään luonnonvarojen kestävään hallintaan, kalastukseen, suojeluun ja kestävyyskeskusteluihin. Se tarjoaa käsitteellisen kehyksen sille, millä tavalla populaatiot voivat pysyä ympäristössään tasapainossa ja miten tulevien sukupolvien tarpeet voidaan huomioida.