Lainvalmistelu

Lainvalmistelu, eli lainsäädäntövalmistelu, on prosessi, jossa säädökset suunnitellaan, kirjoitetaan ja muotoillaan ennen niiden viemistä eduskuntaan hyväksyttäväksi. Sen tavoitteena on varmistaa, että uusi laki on oikeudenmukainen, selkeä ja käytännössä toteuttamiskelpoinen sekä oikeusjärjestyksen ja perustuslain mukainen. Lainvalmistelu kattaa sekä yleisten että teknisten kysymysten analysoinnin ja valmistelua koskevien päätösten tekemisen.

Suomessa lainvalmistelu organisoi pääosin ministeriöiden kautta. Oikeusministeriö ja muut ministeriöt vastaavat aloitteen tekemisestä sekä lainsäädännön laatimisesta. Hallitus valmistelee esitykset, jotka tarvittaessa käsitellään oikeuskanslerin tarkastuksissa ja perustuslakivaliokunnan lausunnoissa. Valtioneuvosto voi osoittaa vastuulliseksi tietyn esityksen hallituksen esitykseksi Eduskunnalle. Valmistelu hyödyntää myös julkisia lausuntokierroksia sekä asiantuntijapalautetta, jotta näkökulmat ja vaikutukset tulevat huomioiduiksi.

Prosessi etenee yleisellä tavalla siten, että aloite tai hallituksen ohjelman pohjalta käynnistetään valmistelutyö; laaditaan esitys- ja taustamateriaali sekä tehdään vaikutusarviointi taloudellisista, sosiaalisista ja ympäristövaikutuksista. Lausuntokierroksia järjestetään viranomaisten, järjestöjen ja muiden sidosryhmien kesken. Lakiehdotus tai hallituksen esitys valmistellaan oikeudellisen tarkastelun, perustuslainmukaisuuden ja EU-oikeuden vaatimusten mukaisesti. Lopuksi hallitus antaa esityksen Eduskuntaan.

Kun Eduskunta on käsitellyt ja hyväksynyt lain, se tulee voimaan säädetyn päivämäärän mukaisesti. Lainvalmistelun laatu riippuu selkeydestä, muiden lakien yhteensopivuudesta sekä vaikutusarviointien laadusta. Lainvalmistelu on keskeinen osa oikeusvaltioperiaatteen ja hallinnon läpinäkyvyyden toteutumista.