Lainsäädäntövalvonnan

Lainsäädäntövalvonta on hallinnollisen toiminnan ja lainsäädännön yhteensovittamista sekä lainsäädännön noudattamista koskevan valvonnan kokonaisuus. Se tarkoittaa valtion, kuntien ja muiden julkisten toimijoiden toiminnan tarkastamista ja varmistamista, että heidän toimintansa noudattaa voimassa olevaa lakia ja säädöksiä. Valvonnalla pyritään turvaamaan lainsäädännön tarkoitukset ja yhteiskunnalliset arvot, kuten oikeudenmukaisuus, turvallisuus ja taloudellinen kestävyys.

Lainsäädäntövalvonnasta vastaavat eri tasoilla eri viranomaiset. Valtion tasolla tehtävää valvontaa harjoittavat esimerkiksi hallintoviranomaiset, kuten verohallinto, elinkeino-, liikenne- ja ympäristöviranomaiset, sekä erilaiset valvontaviranomaiset, kuten Lääkintähallinto tai Elintarviketurvallisuusvirasto. Kuntien ja muiden julkisten toimijoiden toimintaa valvoo puolestaan kuntien omat valvontaelimet, kuten kuntien lainsäädäntövalvontayksiköt tai erilliset valvontaviranomaiset.

Valvonnan tarkoituksena on estää lainsäädännön rikkomuksia, varmistaa oikeudenmukainen ja tasapuolinen kohtelu sekä tarvittaessa ryhtyä korjaaviin toimenpiteisiin. Valvonta voi sisältää esimerkiksi tarkastuksia, tilastojen tarkistamista, valitusten käsittelyä ja oikeudellisten toimenpiteiden aloittamista. Valvonnassa käytetään usein myös ohjeistusta ja neuvontaa, jotta toimijat voivat toimia lakien mukaisesti.

Lainsäädäntövalvonta on osa laajempaa hallintovalvontajärjestelmää, joka sisältää myös sisäistä valvontaa ja ulkoista valvontaa. Sisäinen valvonta tarkoittaa organisaation omaa valvontajärjestelmää, kun taas ulkoinen valvonta käsittää ulkopuolisten viranomaisten toimintaa. Lainsäädäntövalvonnalla pyritään turvaamaan, että julkinen toiminta on läpinäkyvää, vastuullista ja yhteiskunnan etua ajavaa.