Laboratorioverkosto

Laboratorioverkosto tarkoittaa useiden laboratorioiden muodostamaa yhteistyöverkostoa, jossa osapuolet jakavat resursseja, tietoa, menetelmiä ja standardeja tutkimuksen ja kehityksen edistämiseksi.

Verkostot voivat olla julkisia, yksityisiä tai julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuuteen perustuvia, ja ne toimivat paikallisesti, kansallisesti tai kansainvälisesti. Ne voivat muodostua yliopistoista, tutkimuskeskuksista, sairaaloista, teollisuudesta sekä julkisista laitoksista.

Toiminnan keskiössä ovat yhteiset tutkimuslaitteet ja palvelut, jaettu tiedonhallintajärjestelmä (esim. LIMS) sekä standardoitujen protokollien ja tietoturvan noudattaminen. Verkostoon kuuluvat usein koordinaatiokeskus, työryhmät sekä yhteiset hankinta- ja koulutusohjelmat.

Hyödyt sisältävät pääsyn erikoislaitteisiin, kustannusten jakamisen, paremmat mahdollisuudet tietojen ja tulosten vertailuun sekä yhtenäisemmät laatu- ja turvallisuusstandardit. Haasteet liittyvät datan turvallisuuteen ja yksityisyyteen, tekijänoikeuksiin ja immateriaalisuusoikeuksiin, laadunvarmistukseen sekä rahoituksen epävarmuuteen.

Organisointi ja ohjaus perustuvat sopimuksiin, hallintorakenteisiin ja ohjausryhmiin sekä yhteisiin käytäntöihin, kuten projekti- ja tiedonjakoprosesseihin sekä yhteiseen hankintaan.

Esimerkkejä ovat kansalliset tai alueelliset laboratorioverkostot, joissa tutkimuslaitokset, sairaalat ja yritykset tekevät yhteistyötä, sekä kansainväliset aloitteet, jotka tukevat tutkijan infrastruktuureja.

Laboratorioverkostot voivat olla keskeinen osa tutkimusinfrastruktuureja ja avaintekijä avoimen tutkimuksen ja innovaation edistämisessä. Niiden kehittäminen edellyttää selkeitä sopimuksia, yhteensopivia tietojärjestelmiä ja vakaata rahoitusta.