LDLreseptori

LDLreseptori (LDLR) on solukalvon transmembranaari glykoproteiini, joka sitoo lipoproteiini LDL:n apolipoproteiini B-100:n kautta ja ohjaa LDL-hiukkasen endosytoosiin solussa. Pääasiallinen tehtävä on säädellä veren LDL-kolesterolin tasoa poistamalla LDL verenkierrosta, erityisesti maksasolujen kautta.

Rakenne ja geneettinen tausta: LDLR on tyyppI transmembranaari proteiini, ja sen geeni LDLR sijaitsee ihmisellä kromosomissa 19. Ligandin sitoutumisessa LDL-hiukkasen ytimessä on LDL-reseptorin luokan A -toistoja (Ca2+-sitoutuvia) sekä EGF-tyyppisiä toistojia ja O-linkitettyä sokeriregiona. Cytoplasmainen tail sisältää endos ytoosin signaalin NPXY, jonka avulla reseptori internalisoidaan klatrinivyyhden kautta.

Funktion ja säätely: LDLR-ilmentyminen säätelee solujen kolesterolin tilaa; SREBP-2 -polun kautta syntetisoituneet proteiinit lisäävät LDLR-transkriptiota kolesterolin puutteen vallitessa. PCSK9-niminen proteiini sitoutuu LDLR:iin ja edistää reseptorin lysosomaalista hajoamista, mikä pienentää solukalvolla olevaa reseptorin määrää. Statiinit voivat lisätä LDLR-ilmentymää alentamalla solun kolesterolitasoja.

Kliininen merkitys: LDLR-mutaatiot aiheuttavat perinnöllistä hyperkolesterolemiaa (FH). FH on useimmiten autosomaalisesti dominantti. Heterotsygoottiset mutaatiot johtavat lievempään LDL-kolesterolin nousuun, homozygoottimuodot voivat olla vakavampia. Hoito: statiinit ja PCSK9-estäjät sekä elämäntapamuutokset, ja joissain tapauksissa lisähoidot.