Käyttövoimat

Käyttövoimat ovat järjestelmän toimintaa mahdollistavan energian tai voiman lähteitä. Termiä käytetään erityisesti tekniikassa ja teollisuudessa kuvaamaan voiman tuottamiseen tai työteon suorittamiseen tarvittavaa energianlähdettä. Käyttövoima voi olla primääri- tai sekundäärinen: primääri tarkoittaa suoraa energianlähdettä, kuten polttoaineita tai luonnonvaroja, joiden energia muunnetaan käyttöön, kun taas sekundäärinen voima syntyy näiden energiasta tuotetuksi sähköksi, hydrauliseksi voimaksi tai pneumaattiseksi paineilmaksi.

Tyypillisiä käyttöövoimia ovat:

- kemialliset polttoaineet, kuten bensiini, diesel ja kaasut sekä niihin liittyvät biopolttoaineet

- sähköenergia, joka voi tulla voimalaitoksista, akkujärjestelmistä tai hajautetusta tuotannosta

- lämpöenergia sekä tuotetut höyry- ja tehoenergian muodot

- hydrauliset ja pneumaatit voimat sekä paineilma

- uusiutuvat energialähteet, kuten vesivoima, tuulivoima, aurinkosähkö ja biomassa

Käyttövoimien valintaan vaikuttavat käyttötarkoitus, tarvittava teho ja vasteaika, energiatehokkuus, ympäristövaikutukset sekä kokonaiskustannukset. Teknologian ja politiikan kehitys ohjaa siirtymää kohti sähköistämistä, parempaa energiatehokkuutta sekä uusiutuvien lähteiden suurempaa roolia. Käyttövoimat ovat siten sekä suunnittelun kysymys että laajempi yhteiskunnallinen ilmiö, joka heijastuu teollisuudessa, liikenteessä ja infrastruktuurissa.