Käsitteistön

Käsitteistön, käytännössä käsitteistö, viittaa tietyn tieteen tai toimialan käyttämään käsitteiden ja termien koordinoituun joukkoon sekä niihin liittyviin määritelmiin, säännöihin ja suhteisiin. Se toimii sekä kommunikaation että tiedonhallinnan perustana: se tukee täsmällistä viestintää, hakua ja oppimista sekä helpottaa monitieteellistä yhteistyötä.

Käsitteistö muodostuu termien sekä niihin liittyvien määritelmien lisäksi laajuus- ja käyttöohjeista sekä hierarkkisista suhteista (ylemmät ja alemmat käsitteet), synonyymeistä sekä esimerkeistä ja käännöksistä. Se pyrkii tarjoamaan yhteisen, ymmärrettävän ja pysyvän kieliympäristön, jolla voidaan jäsentää ja hakea aiheeseen liittyvää tietoa johdonmukaisesti.

Käsitteistöön kuuluvat keskeiset osat ovat termit sekä niihin liittyvät määritelmät, laajuus- ja käyttöohjeet sekä hierarkkiset suhteet (ylemmät ja alemmat käsitteet), synonyymit sekä esimerkit ja käännökset. Tämä rakenteellinen kokonaisuus mahdollistaa konsistentin terminologian käytön ja parantaa tiedon löydettävyyttä sekä yhteentoimivuutta.

Käsitteistöä rakennetaan systemaattisesti domain-analyysin, asiantuntijakonsultaation ja toistuvan tarkastelun kautta. Se voi nojautua kansainvälisiin standardeihin ja hyviin käytäntöihin terminologian hallinnassa, kuten määritelmien ja relaatioiden suunnitteluun sekä versioinnin hallintaan.

Käyttökohteita ovat tiedonhaku, tiedonhallinta, tutkimus ja koulutus sekä kirjasto- ja digitaalisten järjestelmien metadataprofiilit. Käsitteistö helpottaa tiedon laajentamista, yhteentoimivuutta ja semanttista ymmärrystä tekoäly- ja tietojenkäsittelysovelluksissa.

Käsitteistö eroaa sanastosta, terminologiasta ja ontologiasta: sanasto on terminien lista, termistö keskittyy käytön yhdenmukaistamiseen, ja ontologia kuvaa käsitteiden välisiä semanttisia suhteita koneellisesti käsiteltävässä muodossa.