Kytkentämenetelmiin

Kytkentämenetelmiin viittaa tapaan, jolla sähköisiä komponentteja yhdistetään toisiinsa piirilevyllä tai muussa johdinympäristössä. Erilaisia kytkentämenetelmiä käytetään riippuen sovelluksesta, vaaditusta luotettavuudesta ja valmistuskustannuksista.

Yksi yleisimmistä menetelmistä on juottaminen. Juottamisessa metalliliitos, kuten tina-lyijyseos tai lyijytön tina, sulatetaan komponenttien johtimien ja piirilevyn kupariratojen välille. Tämä luo vahvan ja sähköisesti johtavan yhteyden. Juottamista voidaan suorittaa käsin tai automaattisilla menetelmillä, kuten aaltojuotoksella tai reflow-juotoksella.

Toinen menetelmä on ruuviliittimet. Näissä liittimissä käytetään ruuvia, joka puristaa johtimen piirilevyn tai liitinkappaleen metallikontaktiin. Ruuviliittimet ovat yleisiä teollisuussovelluksissa ja silloin, kun liitoksia on tarve avata ja sulkea usein ilman komponenttien uudelleenjuottamista.

Puristusliittimet ovat myös käytettyjä. Ne toimivat mekaanisella puristuksella, jossa johdin asetetaan uran sisään ja metalli puristuu sen ympärille. Tämä menetelmä vaatii usein erikoistyökaluja, mutta voi tarjota nopean ja luotettavan liitoksen.

Langankierrätysmenetelmässä, kuten Wire Wrap, johdin kierreään erityisen liittimen ympärille. Tämä oli aiemmin yleinen prototyyppien rakentamisessa, mutta on nykyään harvinaisempi. Valintaa kytkentämenetelmästä ohjaavat sähköiset vaatimukset, mekaaninen kestävyys, ympäristöolosuhteet ja taloudelliset tekijät.