Kylmäkompostointi

Kylmäkompostointi on luonnonmukainen tapa käsitellä orgaanista jätettä, kuten puutarhajätettä ja elintarvikejäämiä, ilman aktiivista lämmitystä. Toisin kuin kuumakompostoinnissa, kylmäkompostointi on hitaampi prosessi, jossa hajoaminen tapahtuu pääasiassa mikrobitoiminnan ja sään vaikutuksesta. Kompostimassan lämpötila ei nouse merkittävästi, mikä hidastaa mikrobien toimintaa ja hajotusta.

Kylmäkompostoinnin etuja ovat sen helppous ja vähäinen työmäärä. Se ei vaadi jatkuvaa kääntämistä tai lämpötilan seuraamista. Se soveltuu hyvin puutarhajätteen, kuten lehtien, ruohonleikkuujätteen ja oksasilpun, käsittelyyn. Myös keittiöjätteitä, kuten hedelmien ja vihannesten kuoria, voi lisätä kompostiin, mutta tämä voi houkutella tuholaisia, jos kompostia ei hoideta huolellisesti.

Kylmäkompostointi vaatii sopivan paikan, mieluiten varjoisan ja suojaisan. Kompostorin tulisi olla riittävän suuri, jotta siihen mahtuu riittävästi materiaalia hajotusta varten. Ilmanvaihto on tärkeää, joten kompostoria ei tulisi sijoittaa tiiviiseen paikkaan. Tasapainoinen hiilen ja typen suhde on tärkeää hyvän kompostin muodostumiselle. Puutarhajäte muodostaa yleensä hiilipitoisen osan ja keittiöjäte typpipitoisen osan.

Kylmäkompostissa kypsyminen kestää huomattavasti kauemmin kuin kuumakompostissa, usein 1–3 vuotta. Valmis komposti on tummaa, murumaista ja mullan hajua. Sitä voidaan käyttää maanparannusaineena puutarhassa ja istutuksissa. Tuholaisten ja hajujen ehkäisemiseksi kompostiin tulisi lisätä kuivaa, hiilipitoista materiaalia, kuten lehtiä tai haketta, ja varmistaa, ettei siihen päädy liha- tai maitotuotteita.