Kuulemisrajoitteisille

Kuulemisrajoitteisille on suomalainen termi, jolla viitataan kuulovammaisiin henkilöihin kohderyhmänä tiedon, palveluiden tai viestinnän suunnittelussa. Termiä käytetään yleisesti julkisen hallinnon, koulutuksen, terveydenhuollon sekä kulttuuri- ja palveluprosessien yhteydessä, kun halutaan ottaa huomioon kuulemisen rajoitteet materiaalin tai palvelun saavutettavuus.

Käyttökontekstit ja tarkoitus

Kuulemisrajoitteisille tarkoitetut ratkaisut tähtäävät siihen, että viestintä on ymmärrettävää ja saavutettavaa kaikille. Tämä voi tarkoittaa sekä fyysisiä että digitaalisia ratkaisuja sekä materiaaleja että tapahtumien järjestämistä. Tavoitteena on antaa oikeus saada tarvitsemansa tiedot ja palvelut tasavertaisesti.

Esimerkkejä käytännön toimenpiteistä

- Subtitit ja viittomakielen tulkkaus elokuvissa, televisiossa ja live-tilaisuuksissa

- Tekstitykset, litteroinnit ja selkeät yhteenvetotiedot materiaaleihin

- Esteettömät tiedostomuodot: helposti luettava teksti, sujuva kieli ja vaihtoehtoiset tallenteet sekä suurempi tulostus

- Visuaaliset varoitukset, grafiikka ja kuvatulkkaukset tiedottamisessa

- Digitaalisen sisällön saavutettavuus: WCAG-yhteensopivat verkkosivut ja tuotteet sekä vaihtoehtoiset formats:t (esim. tallenteet ja tiedostot)

- Kuulonymmärrystä tukevat tilat ja laitteet (esim. induktiojohdot ja muut apuvälineet)

Haasteet ja huomioitavaa

Tarpeet vaihtelevat yksilöllisesti; osa käyttää viittomakieltä, osa tarvitsee tekstityksiä tai kirjallisia yhteenvetoja. Saavutettavuuden toteuttaminen vaatii resursseja sekä käyttäjäyhteistyötä, jotta ratkaisut vastaavat moninaisiin tarpeisiin.

Lainsäädäntö ja kehys

Saavutettavuus ja tasa-arvo ovat osa sekä kansallista että EU-heijastumaa lainsäädäntöä. Julkiset tahot ovat velvollisia tarjoamaan saavutettavaa viestintää ja materiaaleja, jotta palvelut ovat kaikkien saatavilla.