Kultakerroksen

Kultakerroksen ovat ohut kultakerros, joka on kiinnitetty toisen materiaalin pintaan. Kultakerroksia käytetään monissa teollisuuden sovelluksissa sen tarjoaman hyvän sähkönjohtavuuden, korkean korroosionkestävyyden sekä esteettisen, kiiltävän lopetuksen vuoksi. Kultaa käytetään sekä kustannustehokkaasti pieninä “flash” -kerroksina että paksumpina päällysteenä monimutkaisemmissa rakenteissa.

Kultakerroksen valmistus- ja pinnoitusmenetelmät vaihtelevat käyttötarkoituksen mukaan. Yleisimpiä ovat elektrolyyttinen platinointi (elektroplating) ja reliottinen kultapinnoitus (electroless plating), joissa kultaa kertyvät pintaan kemiallisen reaktion seurauksena. Fysikaalisia menetelmiä kuten PVD-tekniikat (sputterointi, höyrystyssulake tai evaporaatio) sekä CVD-prosessit käytetään erityisesti tarkkojen ja kestävien pinnoitteiden valmistuksessa. Prosessin valinta vaikuttaa kiinnittyvyyteen, kerroksen paksuuteen ja käytännön kestävyyteen.

Ominaisuuksiensa vuoksi kultakerros tarjoaa erinomaisen sähkönjohdon sekä hyvän korroosionkestävyyden, mutta sitä sekä on pehmeä ja altis naarmuuntumiselle. Kultaa käytetään yleensä yhdessä toisen materiaalin, kuten nikkelin tai keraamisten barierikerrosten kanssa, jotta vältetään kultakerroksen diffuusia alukseensa ja parannetaan kestävyyttä sekä liitäntöjen luotettavuutta. Taloudelliset tekijät vaikuttavat usein valintaan: kultakerroksen kustannukset voivat olla merkittäviä, minkä vuoksi kerroksia käytetään erityisesti kohtiin, joissa saavutetaan haluttu kestävyyden ja luotettavuuden tasapaino.

Käyttökohteisiin kuuluvat elektroniikan liittimet ja kontaktipinnoitteet, tarkat mittauslaitteet, korut sekä lääketieteelliset ja ilmailuteollisuuden komponentit. Kultakerroksen valinta riippuu tarvittavasta kestosta, kontaktipinnasta ja kustannuksista.