Kudostulehdus

Kudostulehdus on kudoksessa esiintyvä tulehduksellinen vaste, joka käynnistyy vaurion, infektion tai ärsykkeen vaikutuksesta. Se on osa elimistön puolustusreaktiota ja voi olla akuuttia tai kroonista sekä paikallista että yleistä.

Akuutti kudostulehdus käynnistyy nopeasti: verisuonet laajenevat, kudokseen kertyy nestettä ja alueen punoitus sekä lämpö kohonneet. Immuunipuolustus vastaa nopeasti ja neutrofiilit sekä muut solut poistavat vaurioitunutta kudosta. Kroonisessa tulehduksessa osallistuvat makrofagit ja lymfosyytit, ja pitkäaikainen tulehdus voi johtaa sidekudos- ja arpikudostuotokseen sekä kudosvaurioihin.

Syyt kudostulehdukseen ovat moninaiset: infektiot (bakteerit, virukset, sienet, loiset), trauma tai kirurginen vaurio, autoimmuunisairaudet sekä allergiset reaktiot. Myös pitkäaikaiset ärsyttävät aineet, kuten kemikaalit tai tupakansavu, voivat laukaista tulehduksen. Tulehduksen ilmeneminen riippuu siitä, missä kudoksessa se esiintyy.

Diagnoosi perustuu potilaan oireisiin ja tutkimuksiin sekä tarvittaessa lisäseulontoihin: laboratoriokokeisiin kuten CRP ja ESR sekä valkosolujen määrän arvoihin, kuvantamiseen ja lopuksi kudosnäytteen histologiseen tutkimukseen.

Hoito kohdistuu perussyyyn ja oireisiin. Tarvittaessa käytetään tulehdusta lieventäviä lääkkeitä (esimerkiksi tulehduskipulääkkeitä) tai kortikosteroideja sekä immunosuppressiivisia hoitoja autoimmuuniprosessien yhteydessä. Infektion hoito perustuu etiologiaan ( antibiootit, sienilääkkeet, tarvittaessa lopetukset). Lepo, haavanhoito ja asianmukainen liikunnan säätö tukevat paranemista.

Ennuste vaihtelee: akuutti kudostulehdus voi parantua täysin, krooninen kudostulehdus voi johtaa pysyviin kudosvaurioihin ja toimintakyvyn heikkenemiseen. Esimerkkejä ovat ihon, keuhkojen, nivelten ja suoliston tulehdukset.