Kromatidit

Kromatidit ovat kaksi identtistä kopiota kromosomista, jotka muodostuvat solunjakautumisen aikana. Ne ovat peräisin yhdestä alkuperäisestä kromosomista, joka on kahdentunut DNA-replikaatiossa. Ennen solunjakautumista, jokainen kromosomi koostuu kahdesta sisarkromatidista, jotka ovat kiinnittyneet toisiinsa sentromeerin kohdalla. Nämä sisarkromatidit ovat geneettisesti identtisiä, sillä ne sisältävät saman DNA-sekvenssin. Solunjakautumisen aikana, kuten mitoosissa tai meioosissa, sisarkromatidit erotetaan toisistaan ja jaetaan kahteen uuteen tytärsoluun. Tämän prosessin tarkoituksena on varmistaa, että jokainen tytärsolu saa täydellisen ja identtisen kopion geneettisestä materiaalista. Vaikka kromatidit ovat aluksi kiinni toisissaan, niiden erottuminen on kriittinen vaihe solunjakautumisessa. Kun kromatidit ovat eronneet, niitä kutsutaan jälleen kromosomeiksi. Kromatidien muodostuminen ja erottuminen on tarkasti säädelty prosessi, joka on välttämätön perimän säilymiselle ja organismille.