Kortisolitasoja

Kortisolitasoja kuvaa kortisolipitoisuus kehossa, ja ne mittaavat hormonin määrää veressä, syljessä tai virtsassa. Kortisoli on lisämunuaisen kuorikerroksesta erittyv hormoni, jonka tuotanto ja vapautuminen ovat osa aivolisäkkeen ja lisämunuaisten akselin (HPA-akseli) stressivastetta. Se säätelee aineenvaihduntaa, immuunivastetta, verenpainetta, vireystilaa sekä energiatasapainon säilymistä.

Kortisolitasoihin vaikuttavat vuorokausirytmi ja useat ulkoiset tekijät. Ne ovat yleensä korkeimmillaan aamulla herätessä ja alhaisimmillaan illalla sekä öisin, mutta rytmi voi muuttua unihäiriöiden, sairauden, kivun tai pitkäaikaisen stressin vuoksi. Mittausmenetelmät ja tulkinta riippuvat kysytystä tiedosta: veren kortisolitaso antaa hetkellisen kuvan, sylkitesti erityisesti viittaa vuorokausirytmiin ja late-night -hetken pitoisuuteen, kun taas 24 tunnin virtsassa mitataan vapaan kortisolin kokonaismäärä vuorokauden aikana.

Referenssiarvot vaihtelevat laboratoriosta riippuen, joten tulkinta tarvitsen kontekstin mukaan. Yleisesti korkeat kortisolitasot voivat viitata Cushingin syndroomaan tai pitkäaikaiseen stressiin, kun taas pienet arvot voivat tarkoittaa lisämunuaisen vajaatoimintaa tai keskus-axelin ongelmaa. Diagnoosiksi käytetään usein lisätutkimuksia, kuten ACTH-stimulaatiotestiä tai dexamethason-suppressiotestiä sekä kliinistä arviointia.

Hoitotoimet kohdistuvat taustalla olevaan syyhyn; pelkkien kortisolitasojen normalisointi ei välttämättä riitä ilman syyn hoitoa. Lääkitys, raskauden tila ja elämäntavat voivat vaikuttaa tuloksiin, joten tulkinta vaatii kokonaisarviota.