Koralliriutta

Koralliriutta on trooppisten merien matalikoissa esiintyvä monimuotoinen merenekosysteemi, jonka rakennetta muodostavat korallien kalsiumkarbonaattikuorista koostuvat rakenteet. Korallit elävät symbioosissa fotosynteesiä suorittavien zooxanthellae-levien kanssa, mikä mahdollistaa runsaan kasvun ja antaa riutoille kirkkaan värikirjon. Riuttoja syntyy, kun korallit kerrostavat kalkkikuoriaan ja levittäytyvät valon rajoittamille alueille, usein 1–30 metrin syvyydessä.

Levinneisyys ja muodot: koralliriuttoja löytyy pääasiassa trooppisilta valtamerialueilta, erityisesti Intian valtamerellä, Tyynellämerellä ja Punaisenmeren alueella. Tyypillisiä rakenteita ovat fringing-riutat, barrier-riutat ja atolliriutat. Esimerkkejä maailmanlaajuisista riutoista ovat Great Barrier Reef (Australia), Belize Barrier Reef sekä Punaisenmeren riutat.

Biodiversiteetti: riutat tukevat valtavaa lajimäärää ja toimivat kalojen, selkärangattomien, äyriäisten sekä kovakuoristen suojapaikkoina. Ne tarjoavat elinympäristön sekä ruoanlähteitä ihmisille ja ovat tärkeitä merellisiä palveluita, kuten rannansuojelua ja matkailua.

Uhat ja haasteet: ilmastonmuutos kasvattaa merien lämpötiloja, mikä aiheuttaa korallien valkaantumista ja kuolemaa. Myös meriveden happamoituminen heikentää korallien kalkkivuorikerroksia. Lisäksi rehevöitys, sedimentaatio, saasteet, ylikalastus ja rannikkokalastus sekä rannikkostruktuurien muutokset heikentävät riuttoja.

Suojelu ja kestävyys: suojelualueet, kestävä kalastus, rannikkoseudun pilaantumisen vähentäminen sekä riuttojen palautus- ja uudelleenrakentamisprojektit ovat keskeisiä toimenpiteitä. Riuttien säilyttäminen turvaa monimuotoisen meriekosysteemin palvelut ja hyvinvointia sekä nykyisille että tuleville sukupolville.