koralliriuttoja

Koralliriutta on suurikokoinen, kivinen muodostuma, jonka rakentavat polyyppikorallit eli korallit. Ne erittävät kalsiumkarbonaattia, jonka avulla ne muodostavat luurungon ja etenevät hitaasti vuosikymmenten mittaan. Koralliriutan muodostuminen vaatii lämmin, kirkas, suolainen meri-ympäristö ja riittävän valon, sillä osa riutan energiasta tulee symbioottisesta algayhteisöstä, joka elää korallien solujen sisällä. Tällä yhteistyöllä riutat saavat suurimman osan energiastaan fotosynteesin kautta.

Koralliriutat syntyvät pääosin matalaan, kirkkaaseen veteen, yleensä 20–30 °C lämpötilaan. Ne sijaitsevat tyypillisesti trooppisten alueiden rannikoilla, saarilla ja laguunien suojissa. Riuttoja esiintyy monissa muodoissa: reunat, jotka rajautuvat rannalle (fringing reef), poijuuntuvat ja syvenevät laguunit välissä (barrier reef), sekä atoleilla muodostuvat rengasmaiset riutat. Riutat tarjoavat rakennetta, suojaisaa elinympäristöä ja runsaasti elinmahdollisuuksia useille kaloille, äyriäisille ja muille merieläville.

Tietoinen hoito ja suojelu ovat kriittisiä riuttojen säilymiselle. Ilmastonmuutos aiheuttaa lämpötilan nousua ja merien happamoitumista, mikä altistaa riutat valkaisulle ja kalsiumkarbonaatin muodostuksen heikkenemiselle. Ympäristöhaitat, kuten rehevöitys, sedimentaatio, saasteet ja ylikalastus, heikentävät riutan monimuotoisuutta ja tuottavuutta. Suojelutoimet kuten suojelualueet, kestävä kalastus, päästöjen vähentäminen sekä, tehtävissä määrin, riuttien palauttaminen ja ennallistaminen auttavat lisäämään riuttojen resiliencea ja pitkän aikavälin hyvinvointia. Koralliriuttojen ekosysteemipalveluina ovat muun muassa kalakantojen tukeminen, turismi sekä meriveden suojelu rannikkovesissä.