Konseptimalleja

Konseptimalleja ovat käsitteellisiä, abstrakteja esityksiä siitä, miten jokin ilmiö tai domain koostuu keskeisistä käsitteistä ja niiden välisistä suhteista. Ne pysyttelevät toteutuksesta ja teknisistä ratkaisuista riippumattomina, ja niiden tarkoituksena on tarjota yhteinen ymmärrys sekä selkeä kommunikaation väline sidosryhmille projektin varhaisessa vaiheessa.

Käyttötarkoitukset ovat moninaisia: ne auttavat vaatimusten kartoituksessa, liiketoiminnan ja järjestelmän yhteisen kielen muodostamisessa sekä tiedonarkkitehtuurin ja kehityksen ohjauksessa. Konseptimalleja toisaalta erottavat olennaiset ilmiöt teknisistä toteutuksista, ja niitä voidaan käyttää pohjana tarkemmille loogisille, datamalleille sekä tekniselle arkkitehtuurille.

Tyyppeihin kuuluvat esimerkiksi käsitteelliset kartat (concept maps), domain-mallit ja ontologiat. Esimerkki ohjelmistokehityksessä: domaint-malli kuvaa keskeisiä entiteettejä, kuten asiakas, tilaus ja tuote sekä niiden välisiä suhteita. Tiedonhallinnassa ontologia määrittelee käsitteiden väliset suhteet sekä hierarkiat, mikä helpottaa tiedon jakamista ja semanttista yhteentoimivuutta.

Prosessi on usein iteratiivinen: määritellään keskeiset käsitteet, testataan niiden ymmärrystä sidosryhmien kanssa ja täydennetään suhteita sekä määritelmiä. Työpajat, haastattelut ja korttien lajittelu ovat yleisiä menetelmiä, ja arviointia tehdään jatkuvasti projektin edetessä.

Hyötyjä ovat parempi viestintä, vähentynyt epäselvyys ja selkeä suunta arkkitehtuurille sekä suunnittelulle. Rajoitteita ovat liiallinen abstraktiotaso, joka voi peittää tärkeitä yksityiskohtia, sekä tarve ylläpitää ja päivittää malleja domainin kehittyessä. Seuraavia käsitteitä liittyy usein konseptimalleihin: konseptimalli, ontologia, domain-malli ja UML:n luokkamallit.