Kondensaatiolämpöön

Kondensaatiolämpöön, tunnetaan myös nimellä latentti lämpö tai muutoksen latentti lämpö, on energian määrä, joka vapautuu tai absorboituu aineen muuttaessa olomuotoaan painovoiman ja lämpötilan pysyessä vakiona. Tämä lämpöenergia ei nosta aineen lämpötilaa, vaan sitä käytetään aineen molekyylirakenteen muuttamiseen. Yleisin esimerkki on veden muuttuminen höyrystä nesteeksi (kondensoituminen) tai nesteestä höyryksi (haihtuminen).

Kondensaatiolämpöön on olennainen osa monia luonnonilmiöitä ja teknologisia prosesseja. Esimerkiksi ilmakehässä tapahtuva pilvien muodostuminen ja sadepisaroiden synty perustuvat veden kondensaatiolämpöön. Kun vesihöyry tiivistyy nestemäiseksi vedeksi, se vapauttaa suuren määrän energiaa ilmakehään, mikä vaikuttaa sääjärjestelmien dynamiikkaan.

Teknologiassa kondensaatiolämpöön hyödynnetään esimerkiksi jäähdytysjärjestelmissä ja voimalaitoksissa. Jääkaapit ja ilmastointilaitteet käyttävät kylmäaineen höyrystymis- ja tiivistymisprosessia lämmön siirtämiseen. Voimalaitoksissa veden höyrystäminen korkeassa paineessa ja sen jälkeinen höyryn tiivistäminen turbiinien pyörittämiseksi hyödyntävät myös tätä periaatetta. Kondensaatiolämpöön arvo riippuu aineesta ja olomuodonmuutoksen tyypistä. Se on aina suuruudeltaan vastaava, mutta vastakkaismerkkinen kuin vastaavaan olomuodonmuutokseen liittyvä höyrystymislämpöön tai sulamislämpöön.