Kollenkymisolut

Kollenkymisolut ovat elossa olevia kasvin solukomponentteja, jotka muodostavat kollenkymiä. Niiden primaariset soluseinät paksuuntuvat epäyhtenäisesti, usein solun kulmissa, mikä antaa soluille joustavan mutta tukevan rakenteen kasvun aikana. Kollenkymisoluilla on pitkäkeskinen muoto ja ne sijaitsevat pääasiassa nuorissa, kasvuvaiheen kudoksissa.

Solujen paksuuntumisessa esiintyy kolme yleistä mallia: kulmikas (angular), lamellaarinen (lamellar) ja lakunaari (lacunar). Kollenkymisolut syntyvät primaarisessa kasvussa ja sijoittuvat usein epidermiksen alapuolelle kortikaaliseen kudokseen sekä varren reunoille, muodostaen säikeitä tai säleiköitä kudokseen. Niiden soluseinät eivät muodostu sekundaariseksi soluseinäksi, mikä mahdollistaa solujen edelleen tapahtuvan kasvu- ja sopeutumiskyvyn.

Toiminta ja merkitys: kollenkymisolut antavat kasvaville versoille ja lehtien varrella tarvittavaa mekanista tukea ja joustavuutta. Ne mahdollistavat kudosten venymisen ja muodonmuutokset ilman, että solut rikkoutuvat, mikä on erityisen tärkeää kasvun ja kehittymisen aikana. Kollenkymisolut pysyvät elossa kypsymisvaiheessakin; niiden tehtävänä on tuki, ei lignifioitunut sekundaarinen rakennus.

Tukikokonaisuutena kollenkymi eroaa parenkyymasta (yleensä elävä, mutta osin rakennetta antava kudos ilman vahvoja paksuuntumia) sekä packing- ja sclerenchyma-kudoksista (lignifioituneita, yleensä kuolleita sekundaarien seinien vuoksi). Kollenkymisoluilla on keskeinen rooli kasvin kasvun ja muodon säilyttämisessä nuorissa elinjohdoissa.