solukomponentteja

Solukomponentteja, joita usein kutsutaan soluelimiksi, ovat solun sisäisiä rakenteita ja osia, jotka hoitavat erilaisia tehtäviä solun elintoiminnoissa. Ne voivat olla kiinnittyneitä solukalvoon tai sijaitsevat solulimassa. Soluelimet muodostavat yhdessä solun toimivan kokonaisuuden, jossa energiaa tuotetaan, aineita tuotetaan ja muutostapahtumat järjestäytyvät.

Tärkeimmät solukomponentit ovat tuma, mitokondriot, ribosomit sekä endoplasmakalvosto ja Golgin laite. Tuma sisältää perinnöllisen materiaalin ja säätelee geenien ilmentymistä. Mitokondriot tuottavat suurimman osan solun energiasta adenosin-trifosfaatin (ATP) muodossa. Ribosomit ovat proteiinien valmistuspaikkoja; ne voivat olla vapaina solulimassa tai kiinnittyneitä endoplasmakalvostoon (ER). Endoplasmakalvosto sekä Golgin laite osallistuvat proteiinien ja lipidien syntetisoimiseen sekä kuljetukseen solussa. Lisäosia, kuten lysosomit ja peroksisomit, käytetään jätteen ja haitallisten yhdisteiden pilkkomiseen. Solukalvo (plasmalemma) hallitsee aineiden siirtymistä soluun ja sieltä ulos sekä mahdollistaa solujen välisen viestinnän. Cytoskeleti koostuu filoista, kuten aktiinifilamenteista sekä mikrotubuluksista, ja antaa solulle muodon sekä mahdollistaa sisäisen kuljetuksen ja liikkeen.

Kasvisoluissa on lisäksi kloroplastit, joissa tapahtuu fotosynteesi, sekä soluseinä ja suuret vakuolit, jotka tukevat rakennetta sekä varastoivat vettä. Prokaryooteilla kuten bakteereilla tumaa ei ole, ja niiden soluelimet ovat yleensä erilaisia ja vähemmän erikoistuneita kuin eukaryoottisissa soluissa.