Kirjoitusasuina

Kirjoitusasuina tarkoittaa sanojen, nimien ja termien erilaisia oikeinkirjoitusmuotoja. Ne kattavat sekä nykykielessä käytetyn standardimuodon että historialliset, alueelliset ja tekniset variantit. Kirjoitusasuja syntyy muun muassa diakriittisten merkkien käytöstä tai puuttumisesta, suur- ja pienkirjainten konventioista sekä sanan taivuttamisesta ja yhdyssanojen muodostamisesta. Lisäksi translitterointi ja lainasanojen sopeuttaminen toiseen kirjoitusjärjestelmään voivat tuottaa useita hyväksyttyjä muotoja. Historialliset tekstit voivat taas käyttää vanhempia kirjoitusasuja, ja alueelliset nimistö- sekä kielikäytännöt voivat tuottaa pienempiäkin varianteja samasta nimeä tai termiä koskien.

Kirjoitusasuja vertaamalla sanakirjat, käännöstyö ja arkistointi voivat tarjota päämuodon ohella hyväksyttyjä vaihtoehtoja, mikä helpottaa tiedonhankintaa ja viittaamista eri konteksteissa. Toisaalta kirjoitusasun valinta voi heijastaa tekstin tarkoitusta, ajankohdan tai yleisön odotuksia; esimerkiksi tilanne, jossa nimen alkuperäinen kirjoitusasu pidetään tietyissä virallisissa yhteyksissä, voi poiketa arkisesta tai digitaalisessa ympäristössä käytetystä versiosta.

Digitaalisoitunut teksti asettaa omat vaatimuksensa: merkkien oikein tallentaminen Unicode-merkistössä ja merkkien normalization helpottavat tiedon käsittelyä eri ohjelmistoissa sekä hakutoiminnoissa. Näin kirjoitusasuina ovat keskeinen käsite kieli- ja nimeäminen sekä tiedonhallinnan kannalta.