Kipsiä

Kipsiä on kipsin partitiivimuoto, jolla viitataan sekä plaster-materiaaliin että kipsivaluihin lääketieteessä. Kipsi (plaster) on yleisnimitys gypsum-pohjaiselle materiaalille, jota käytetään sekä rakennusalalla että lääketieteessä.

Rakennuskipsi koostuu pääasiassa kipsistä eli calcium-sulfaatista (CaSO4), usein lisäaineiden avulla. tärkein kipsiin liittyvä muoto on plaster of Paris, joka syntyy kipsin polttamisesta (kipsin jäsen CaSO4·2H2O:sta pois veden) ja jonka jälkeen tuotteeseen lisätään vettä ja se hydratoituu takaisin kipsiksi kovettuaan. Kun rakennusprojektissa käytetään kipsiä tasoitteena tai muottimateriaaleina, se muotoutuu helposti kosteana ja kovettuu nopeasti kuivuessaan.

Lääketieteessä kipsiä käytetään murtumien immobilisointiin. Kipsivalu valmistetaan yleensä plaster-ainesta, joka asetetaan kehon nrojänteisen tuen ympärille; kylmällä vedellä annostelu saa kipsin kiinteytymään ja muodostamaan jäykän tukirakenteen. Lääketieteellisen kipsin käyttö on rajoitettu, kunnes iho ja kudokset paranevat, ja varsinainen hoito valitaan murtuman sijoituksen ja potilaan tarpeiden mukaan.

Kipsiä käytetään myös kipsilevyissä ja muissa sisustus- ja rakennustuotteissa. Gypsum-pohjaiset kipsilevyt tarjoavat kevyen, helppohoitoisen ja tulenkestävän pintaratkaisun seinille ja kattoja varten. Kipsimateriaalin ominaisuuksiin kuuluu hyvä muokattavuus kosteudessa ja suhteellisen kevyt rakenne, mutta se on herkkä kosteudelle ja pölylle sekä vähäisen kosteudessa haurastuu.

Turvallisuus: kipsipöly voi ärsyttää hengitysteitä, joten käsittelyssä suositellaan suojavälineitä ja hyvä ilmanvaihto. Jätteet käsitellään paikallisten ohjeiden mukaan, ja märkinä kipsi ei saa homehtua, koska kosteus voi heikentää rakennelmaa.