Kestävyystreenit

Kestävyystreenit ovat harjoittelun muoto, jolla parannetaan sydän- ja verenkiertoelimistön toimintaa sekä lihasten energiantuotannon tehokkuutta pitkäkestoisissa suorituksissa. Ne tähtäävät parantamaan suorituskykyä kestoa vaativissa lajeissa sekä yleistä vastustuskykyä väsyneissä tilanteissa. Treenit voivat kohdistua erilaisiin lajeihin, kuten juoksuun, pyöräilyyn, uintiin, hiihtoon tai monilajisiin tapahtumiin.

Käytännössä kestävyysharjoitteluun kuuluu useita muotoja. Peruskestävyys tarkoittaa pitkäkestoista matalalla tai kohtalaisella intensiteetillä tehtyä harjoittelua, jolla kehitetään nedustusta através kestoa. Lisäksi käytetään tempo- ja mäkikirityksiä, intervalliharjoittelua sekä fartlek-tyyppisiä jenkoja, joissa rasitus vaihtelee intensiteetiltä toiselle. Harjoittelua voidaan tehdä yksittäisinä lajeina tai yhdistää monipuolisesti.

Ohjelmointi ja kuormitus on keskeistä. Tyypillisesti treenit jakautuvat rakennuskauteen, jolloin peruskestävyys vahvistuu, ja kilpailukauteen, jolloin lisätään hieman nopeutta ja tehoja. Progressio tapahtuu asteittain, usein muutaman prosentin viikkokorotuksella sekä palautumisella. Hyvä harjoitusohjelma sisältää lepojakoja, riittävän unen sekä ravinnon tukemaan energiatasapainoa ja palautumista. Seurantaan voidaan käyttää sykealueita, sykettä tai suorituskykymittareita.

Hyödyt ja riskit. Säännöllinen kestävyystreeni parantaa sydämen iskutilavuutta, hapenottokykyä sekä rasvan käyttöä energiaksi. Merkittäviä hyötyjä ovat myös parempi työ- ja toimintakyky sekä mieliala. Ylirasitus, loukkaantumiset ja univaje ovat yleisiä riskejä, jos kuormitus ei ole oikein säädetty tai palautuminen unohtuu. Ohjattu ohjelmointi, yksilöllinen huomiointi sekä terveystarkastukset auttavat minimoimaan riskit.