Kenttäviljelyä

Kenttäviljelyä tarkoittaa avomaalla, suurilla peltolohkoilla tehtävää viljelyä, jossa maata muokataan, viljeltäviä kasveja kylvetään tai istutetaan, sekä hoidetaan kasvukauden aikana ja korjataan satoa varten. Se kattaa maan valmistelun, kylvön, lannoituksen, kasvinsuojelun sekä satokauden jälkeiset toimet. Kenttäviljelyä harjoitetaan viljojen, öljykasvien, palkokasvien ja juuresten tuotantoon.

Maanmuokkaus ja kylvö: Maanmuokkaus muokkaa maaperän rakennetta ja tasoittaa alustan. Perinteisesti kenttäkylvöä varten tehtiin kyntö, mutta nykyisin käytetään erilaisia muokkausmenetelmiä, kuten kevyttä muokkausta, minimimuokkausta tai nolla- eli vähämuokkausta, joiden tavoitteena on säilyttää maan rakenteet ja vähentää eroosiota. Kylvö ajoitetaan yleensä muokkauksen jälkeen, ja kasvilajien mukaan voidaan käyttää erilaisia kylvömenetelmiä ja kylvökoneita.

Lannoitus ja kasvinsuojelu: Ravinteet pyritään toimittamaan riittävästi maanäytteiden perusteella; typpeä, fosforia ja kaliumia sekä tarpeen mukaan mikroravinteita. Lannoitus jaetaan kasvukauden eri vaiheisiin sekä maaperän tarpeiden mukaan. Kasvinsuojelussa noudatetaan kestävän viljelyn periaatteita: ennaltaehkäiseviä kulttuurimuotoja, biologisia keinoja sekä, tarvittaessa, harkittua kemiallista torjuntaa.

Viljelykierto ja ympäristö: Viljelykierron huomioiminen auttaa ehkäisemään maan ravinteiden ehtymistä, parantamaan rakennetta ja vähentämään eroosiota. Maanpeitteet, suojaviljely ja viljelykasvien monipuolistaminen tukevat biodiversiteettiä sekä vedenpidätykykyä ja maaperän elinvoimaa.

Kehitys: Viimeaikaiset teknologiat, kuten GPS-ohjaus, tarkkuusviljely, sensoripohjaiset järjestelmät sekä sään ja kasvun tilan seuranta, parantavat sato- ja resurssitehokkuutta. Tutkimus ja ohjeistukset ohjaavat käytäntöjä kohti kestävää kenttäviljelyä.