Kasvihormonit

Kasvihormonit ovat kasvien sisäisiä signaalimolekyylejä, jotka säätelevät kasvua, kehitystä ja vastetta ympäristötekijöihin. Niitä esiintyy pieninä pitoisuuksina, mutta ne muodostavat yhdessä monimutkaisen ja dynaamisen säätöverkoston, joka vaikuttaa solutasolla tapahtuvaan kehitykseen sekä koko organismin kasvun suuntaan.

Kasveilla tunnetaan viisi pääryhmää: auxiinit, sytokiniinit, gibberellinit, abskisihappo ja etyleeni. Lisäksi tärkeitä ovat brassinosteroidit, jasmonat, salisyylihappo ja strigolaktaonit, jotka osallistuvat kasvun sekä stressivasteiden ja puolustuksen säätelyyn. Hormonit vaikuttavat usein vuorovaikutteisesti ja kontekstisidonnaisesti.

Auxiinit syntyvät pääasiassa nuorissa versoissa ja apikaalisissa kasvupisteissä, ja ne liikkuvat polaarisesti alaspäin kohti juuria. Sytokiniinit syntyvät suurilta osin juurissa ja kulkeutuvat xylemin mukana ylöspäin, edistäen solujen jakautumista sekä versojen kasvua ja apikaalisen dominanssin vähenemistä. Gibberellinit vaikuttavat pituuskasvuun, siemenien itämiseen ja kukinnan ajoitukseen. Abskisihappo (ABA) säätelee stressivasteita sekä siementen lepotilaa ja veden puutteeseen liittyviä vasteita. Etyleenillä on kaasuhormoniomina keskeinen rooli kypsymisessä, lehtien vanhenemisessa ja lehtien pudottamisessa sekä stressivastetoimissa.

Signaalin vastaanotto tapahtuu reseptoreiden kautta: auxiinin TIR1/AFB-ryhmä; etyleenin reseptorit ETR1, CTR1 sekä EIN2/EIN3; jasmonaatin COI1; ABA-reseptorit PYR/PYL/RCAR; brassinosteroidien BRI1. Hormonien yhteisvaikutukset määrittelevät lopullisen kasvun vasteen.

Kasvihormonit ovat perusta kasvun säätelylle ja sopeutumiselle. Niitä hyödynnetään viljelyssä ja kasvibiotekniikassa muun muassa juurten muodostumisen edistämisessä, versojen hallinnassa sekä siementen itämisen ja hedelmien kypsymisen säätelyssä.