sytokiniinit

Sytokiniinit ovat kasvien kasvuhormoneja, jotka edistävät solunjakautumista ja vaikuttavat lukuisiin kehityksen prosesseihin. Ne ovat adenosiinijohdannaisia ja esiintyvissä muodoissa sekä luonnollisina että synteettisinä.

Luontaiset sytokiniinit syntetisoidaan pääasiassa juurissa ja nuorissa kudoksissa; tärkein biosynteesi tapahtuu IPT-entsyymin kautta, joka prenylöi adenosiini-5'-fosfaatin muodostaen isopentenyyliadenosin-5'-fosfaatin. Zeatin-tyyppiset muodot voivat muodostua tRNA-prosessien kautta. Sytokiniinit kulkeutuvat xylemissä ylös kasvia ja niiden aktiivisuutta säätelee CKX-entsyymit, jotka hajottavat sytokiniineja.

Signaalin vastaanotto tapahtuu histidiinikinaasin reseptoreiden kautta (esim. AHK2, AHK3, AHK4/CRE1). Fosforylaatiopolku välittyy AHP-proteiineiden kautta lopulta ARR-regulaattoreiden kautta, joiden tyyppi ja määrä määrittävät vasteen.

Sytokiniinien rooli kattaa solujen jakautumisen edistämisen, apikaalisen dominanssin säätelyn, sivuversojen kehityksen sekä lehden vanhenemisen hidastamisen. Ne vaikuttavat myös ravinteiden mobilisointiin, klorofyllin säilymiseen sekä kukinnan ja hedelmäntuotannon säätelyyn.

Luontaisia sytokiniineja ovat zeatin, trans-zeatin, isopentenyyliadenosiini (iP) ja dihydrozeatiini (DHZ). Synteettisiä sytokiniineja ovat kinetiini (KIN), benzyladeniini (BA) ja 6-bensyylaminopuriini (BAP).

Käytännön sovellukset ulottuvat in vitro -kasvatukseen (mikropropagaatio) ja kasvin vegetatiiviseen levittämiseen sekä leikkausmateriaalin säilyvyyden parantamiseen.