Kasvaimia

Kasvaimia ovat epänormaalin solujen kasvun tuloksena syntyviä kudosmuodostumia. Ne voivat olla hyvänlaatuisia (benign) tai pahanlaatuisia (malign). Hyvänlaatuiset kasvainyksilöt pysyvät yleensä paikallaan eivätkä tyypillisesti leviä, kun taas pahanlaatuiset voivat kasvaa nopeasti ja levitä etäpesäkkeinä sekä vaurioittaa lähikudoksia.

Syy- ja riskitekijät vaihtelevat kasvaintyypin mukaan. Syyksi voi liittyä solujen geneettisiä muutoksia, perinnöllisiä alttiuksia sekä ympäristötekijöitä. Osa kasvaimista on synnynnäisiä, toiset kehittyvät ajan mittaan. Infektiot, kuten HPV tai hepatiitti B, voivat lisätä joidenkin kasvaintyyppien riskiä. Riskitekijät eivät aina osoita tarkkaa kohtaa, missä kasvain alkaa.

Oireet ja diagnoosi riippuvat kasvain paikasta ja luonteesta. Jotkut kasvaimet aiheuttavat kyhmyjä, turvotusta, kipua tai toimintahäiriöitä elimissä, toiset ovat oireettomia pitkään. Diagnoosi perustuu kliiniseen tutkimukseen, kuvantamistutkimuksiin (ultraääni, röntgen, CT, MRI) sekä usein kudosnäytteen eli biopsian histopatologiseen tutkimukseen.

Hoito ja ennuste riippuvat kasvaimen tyypistä, koosta, sijainnista sekä levinneisyydestä. Hyvänlaatuiset kasvaimet pyritään poistamaan kirurgisesti tai seuraamaan, jos ne eivät aiheuta ongelmia. Pahanlaatuiset kasvaimet hoidetaan yhdistelmähoidolla, johon voi sisältyä leikkaus, sädehoito, kemoterapia sekä kohdennetut tai immuuniterapiat. Ennuste on yksilöllinen ja riippuu monista tekijöistä, kuten sijainnista ja vaiheesta.

Esimerkkejä: hyvänlaatuisia ovat lipooma, fibroma ja angiomatoosi; pahanlaatuisia ovat erilaisten elinten syövät sekä aivokasvaimet. Ennaltaehkäisy ja varhainen diagnosointi voivat parantaa mahdollisuuksia hyvään hoitotulokseen. Terveiden elämäntapojen ja rokotusten lisäksi säännölliset tarkastukset auttavat kasvainten varhaisessa havaitsemisessa.