Kapillaarissa

Kapillaarissa on inessive singularin muoto sanasta kapillaar, joka tarkoittaa kapillaariakin verisuoniston pienintä putkilotä. Finnishissä kapillaarissa käytetään kuvaamaan sijaintia kapillaarissa ja sitä käytetään erityisesti fysiologian ja lääketieteen teksteissä, kun kuvataan tapahtumia kuten aineiden vaihtoa, suonten läpäisyä tai nesteen siirtymistä verestä kudoksiin.

Kapillaarit ovat verenkierron pienimpiä verisuonia, jotka yhdistävät arteriolit venuloiksi. Niiden halkaisija on noin 5–10 mikrometriä, ja niiden seinämät koostuvat yhdestä endoteelin kerroksesta sekä tyypillisesti perisyyteistä. Seinämän ohuus mahdollistaa läheisen kontaktin veren ja kudosten välille, mikä on välttämätöntä aineiden, kuten hapen, hiilidioksidin, vrijemeiden ja metaboliittien, vaihtoa.

Kapillaarityyppejä tunnetaan kolme pääryhmää: jatkuvat kapillaarit, jotka löytyvät lihaksista ja sidekudoksesta; fenestroituet kapillaarit, joihin kuuluu pieniä hiussuonien reikiä ja joiden läpäisevyys on suurempi kudosmaisessa ruumiissa kuten munuaisissa ja suoliston limakalvolla; sekä epäjatkuvat (sinusoidaaliset) kapillaarit, joiden aukot ovat suurempia ja joita esiintyy maksassa, perna ja luuytimen kaltaisissa kudoksissa. Jokainen tyyppi säätelee läpäisevyyttä kudoksen tarpeiden mukaan.

Kapillaarissa tapahtuva aineiden siirtyminen voi tapahtua diffuusion, paracellulaarisen kulun, transsytoosin ja muiden kuljetusmekanismien kautta. Kapillaarin toiminta on keskeinen osa mikroverenkiertoa, kudosten hapetuksen ja ravinteiden saannin sekä jäteaineiden poistamisen kannalta. Etymologisesti kapillaarin nimi juontaa latinankielisestä sanasta capillaris, joka viittaa hiusmaiseksi katsottuihin rakenteisiin.