Kaavaprosessin

Kaavaprosessin tarkoittaa maankäyttö- ja rakennuslain (MRL) puitteissa käytävää suunnittelukokonaisuutta, jossa kunta laatii ja hyväksyy suunnitelmat, jotka määrittävät alueiden käytön sekä rakentamisen edellytykset. Prosessi kattaa sekä yleiskaavan että asemakaavan laadinnan ja mahdolliset tarkistukset sekä niiden toteutumisen.

Prosessin keskeiset suunnittelutasot ovat yleiskaava ja asemakaava. Yleiskaava muodostaa kunnan pitkän aikavälin land-use- ja aluekehityksen kehyksen ja toimii ohjenuorana tarkemmalle suunnittelulle. Asemakaava puolestaan on oikeudellisesti sitova ja määrittää tarkemmat tonttijaot, rakennusoikeudet sekä liikenne- ja ympäristörakenteet. Sen laatiminen ja muuttaminen tapahtuvat suunnittelun eri vaiheissa viranomaisten käyttöön ja asukkaitten kuulemassa.

Prosessin tyypilliset vaiheet sisältävät: suunnittelun valmistelun ja suunnitelmaversion laatimisen, lausunnot ja kuulemiset sekä nähtävilläolon. Viranomainen tekee päätökset ja kaupunginvaltuusto tai kaupunginhallitus hyväksyy kaavan. Prosessiin liittyy mahdollisuus hakea muutosta hallinto-oikeuksissa, ja lainvoima vahvistaa kaavan sitovuuden. Tietopaketti ja kartta-aineisto julkaistaan usein sähköisesti, ja kaavaselostukset sekä vaikutusarvioinnit ovat yleisiä.

Osallistuminen ja läpinäkyvyys ovat keskeisiä osa-alueita. Kansalaisten kuulemiset, viranomaien lausunnot sekä mahdolliset lausuntopyynnöt vaikuttavat lopulliseen ratkaisuun. Kaavaprosessi päättyy kaavan voimaan tultuaan tai sen raukeamiseen, ja toteutuksessa huomioidaan rakennuslupien sekä tontinjakojen edellytykset sekä vaikutukset kaavan toteuttamiseen.