Jätteenhallinta

Jätteenhallinta on toimenpiteiden kokonaisuus, jolla hallitaan syntyvän jätteen määrää, laatua ja ympäristövaikutuksia elinkaaren eri vaiheissa. Sen tavoitteena on ennaltaehkäistä jätteen syntyä, edistää uudelleenkäyttöä ja kierrätystä sekä vähentää jätteen häviäviä tai vaarallisia vaikutuksia luonnolle sekä ihmisille. Jätteenhallinta käsittää sekä ennaltaehkäisevät toimet että jätteen keräyksen, erottelun, käsittelyn ja loppukäsittelyn.

Jätteenhallinnan järjestäminen perustuu jätteen hallintaketjuun: syntypaikalla tapahtuva lajittelu ja vähentäminen, jätteen keräys ja kuljetus, materiaalikierrätys sekä energian hyödyntäminen ja lopuksi bezpeinen loppusijoitus, kun mikään muu vaihtoehto ei ole toteutettavissa. Eri jätelajit ohjataan oikeisiin käsittelymenetelmiin, kuten biojätteen kompostointi tai Anaerorid+ digestion, paperin ja metallien kierrätys sekä rakennus- ja purkujätteen uudelleenkäyttö. Ongelmajätteiden erityiskäsittely ja vaarallisten aineiden vähentäminen ovat keskeisiä osa-alueita.

Lainsäädäntö ja toimijat muodostavat puitteet jätteenhallinnalle. EU:n jätedirektiivit ja kansallinen jätelaki ohjaavat muun muassa jätteen luokittelua, tuottajavastuuta ja kierrätyksen tavoitteita. Kunnat vastaavat yhdyskuntajätteen keräyksestä ja jätehuoltopalveluista, kun taas tuottajat ja maahantuojat voivat kantaa vastuun esim. pakkaus- ja elektroniikkajätteen vastuullisesta keräyksestä ja kierrätyksestä. Kansainvälisesti pyritään rajoittamaan haitallisten jätteiden siirtämistä ja edistämään kiertotaloutta.

Jätteenhallinnan haasteisiin kuuluu jätteen määrän vähentäminen, kierrätyksen laadun parantaminen sekä tiedon ja digitaalisuuden hyödyntäminen järjestelmien tehokkuuden lisäämiseksi.