Jätepolttolaitokset

Jätepolttolaitokset ovat polttolaitoksia, joissa yhdyskuntajätteet sekä teollisen jätteen loppukäsittely tapahtuu polttamalla. Niiden tarkoituksena on sekä pienentää jätteen tilavuutta ja massaa että tuottaa energiaa, usein höyryä tai sähköä, jota voidaan hyödyntää sekä kierrätys- että energiakeskuksissa.

Toimintalinja alkaa jätteen vastaanotolla ja esikäsittelyllä, kuten murskauksella ja lajittelulla. Polttokammiin syötettävä jäte poltetaan korkeissa hapoissa, jolloin syntyy lämpöenergiaa. Palamisen jälkeen syntyvä höyry ohjataan turbiinien kautta energiantuotantoon. Savukaasut puhdistetaan jarruttamalla ja suodatuksella sekä poistamalla haitta-aineita kuten typen oksideja, rikkidiä, raskasmetalleja ja dioksiineja-furaaneja ennen päästöjen ilmakehään päästämistä. Jätteiden poltosta syntyy myös sivu- tai järjestelmähäviöitä, kuten pohja- ja lentosakkaa (APC-aines)

Käyttö- ja ympäristöturvallisuusnäkökohdat: Polttolaitoksissa seurataan jatkuvasti päästöjä ja ne on varustettu päästörajat täyttävillä puhdistusjärjestelmillä sekä monitoroinnilla. Hyödyntämiskyvyn lisäksi jätteen polttoon liittyy yleisesti keskustelua ympäristövaikutuksista, kuten ilmateitse tulevista yhdisteistä sekä polttoaineen laatuun liittyvistä riskeistä.

Sääntely ja ympäristötavoitteet: Euroopan unionin tasolla jätteenkäsittelyn polttolaitokset kuuluvat jätteenpolttotoimintojen lainsäädännön piiriin, mukaan lukien direktiivit ja ympäristöluvatura, sekä energiahyödyntöön liittyvät standardit. Jätteenkäytön tältä osin tavoitteena on sekä jätteen määrän vähentäminen että energian mahdollisimman tehokas talteenotto.