Jäteaineksen

Jäteaineksen käsite viittaa aineisiin ja esineisiin, joita pidetään jätteenä tai joiden katsotaan tulevan jätteen syntykohdasta. Sen sisältö kattaa sekä kotitalouksista että teollisuudesta ja palvelualoilta syntyvän jätteen sekä jätteiksi muodostuvat sivu- ja tuotantoprosessien materiaalit.

Jäteaineksen luokittelussa käytetään yleensä kahta pääkategoriaa: vaarallinen ja ei-vaarallinen jäte. Vaarallinen jäte sisältää aineita, joilla on haitallisia ominaisuuksia, kuten syttyvyyttä, myrkyllisyyttä tai erittäin korrodoivaa vaikutusta. Ei-vaarallinen jäte käsittää suurimman osan kotitalous- ja teollisuusjätteestä, jota voidaan kierrättää tai hyödyntää energia- ja materiaalitarkoituksiin.

Jätemateriaalien käsittely perustuu jätteen vähentämisen ja kierrätyksen periaatteisiin. Ennen käsittelyä jäte yleensä lajitellaan: kierrätettävät materiaalit erotetaan erilleen, hyödyntämiskelvoton osa varastoidaan asianmukaisesti ja huolehditaan ympäristöhaittojen minimoimisesta. Kartoittamisen jälkeen jäte voidaan kierrättää, palauttaa raaka-aineiksi, käyttää energiana polttamalla tai loppuskäyttöön maahan sijoittamalla. Osa jätteestä tarvitsee erityishoitoa, kuten vaarallisten jätteiden erottelua ja käsittelyä turvallisissa olosuhteissa.

Jätteen hallinta on säädeltyä toimintaa. Lainsäädäntö ja viranomaisten ohjeet määrittävät, miten jätettä kerätään, varastoidaan, siirretään ja käsitellään sekä millä ehdoilla jätteen vastaanotto ja kierrätys on sallittua. Jäteasioiden kehitystä ohjaavat sekä kansainväliset että kansalliset ympäristö- ja turvallisuusnormit. Jäteaineksen asianmukainen hallinta edistää ympäristön suojelua, terveydensuojelua ja resurssien säästämistä.