syttyvyyttä

Syttyvyys on aineen kyky syttyä ja ylläpitää palamista. Se riippuu useista tekijöistä, kuten lämpötilasta, hapen määrästä, paineesta sekä aineen kemiallisesta koostumuksesta ja tilasta (kaasu, neste tai kiinteä). Yleisesti ottaen alhaisempi leimahduspiste tarkoittaa suurempaa syttyvyyttä: leimahduspiste on alin lämpötila, jolla nesteen höyryt voivat syttyä liekistä. Itse syttyvyyslämpötila on lämpötila, jossa aine syttyy itsestään ilman ulkoista kipinää.

Luokitus ja testit: standardeissa ja turvallisuuskäytännöissä aineet jaetaan syttyviin ja vähemmän syttyviin riippuen testituloksista. Testeihin kuuluvat leimahduspisteen mittaus sekä itse syttyvyyslämpötilan määrittäminen; myös höyryn ja ilman seoksen syttyvyysrajat ovat tärkeitä. Näiden arvojen perusteella aineet voivat olla syttyviä nesteinä, kaasuina tai kiinteinä.

Turvallisuus ja sääntely: syttyvyys vaikuttaa varastointiin, kuljetukseen ja käyttöturvallisuuteen. Tällaisia toimenpiteitä ovat lämpötilan rajoittaminen, ilmanvaihto, maadoitus ja kipinäsuojaukset sekä asianmukaiset varastointi- ja käsittelyohjeet. Kansainväliset ja kansalliset standardit, kuten CLP/GHS, määrittelevät luokat, merkinnät ja suojelutoimenpiteet, jotta palovaara voidaan minimoida.

Yhteenveto: syttyvyys kuvaa palovaarallisuutta ja on keskeinen tekijä riskinarvioinnissa sekä palon ehkäisyssä ja turvallisessa varastoinnissa.