Jälkiselvityksiä

Jälkiselvityksiä ovat retrospektiiviset selvitys- ja analyysiprosessit, joita toteutetaan tapahtuman, onnettomuuden, projektin tai toiminnan jälkeen. Niiden tarkoituksena on selvittää, mitä tapahtui, miksi se tapahtui ja miten vastaavat tilanteet voitaisiin välttää tulevaisuudessa. Jälkiselvitykset ovat yleisiä turvallisuus-, laatu- sekä projektinhallinnan yhteydessä, ja niitä käytetään sekä julkisella että yksityisellä sektorilla.

Prosessi koostuu tiedon keruusta (raportit, päiväkirjat, keskeytystiedot), tapahtuman aikajanan rekonstruoinnista sekä syiden ja vaikutusten analysoinnista. Tyypillisiä menetelmiä ovat juurisyysanalyysi, 5 whys -menetelmä ja Ishikawa-kaavio, mutta eri organisaatiot voivat soveltaa myös riskinarviointia ja tapahtumaketjujen kartoitusta. Tuloksena on usein jälkiselvitysraportti, jossa esitetään yhteenveto, tunnistetut juurisyyt, vaikutukset sekä konkreettiset korjaavat ja ennaltaehkäisevät toimenpiteet.

Raportin sisältö määrittelee vastuut, aikataulut sekä seurannan mekanismit. Jälkiselvitykset voivat olla sisäisiä tai ulkopuolisen riippumattoman arvioijan suorittamia. Niiden tavoite on oppimisen ja parantamisen edistäminen sekä organisaation turvallisuus- tai laadunhallintajärjestelmien jatkuva kehittäminen. Toisin kuin virallinen tutkinta, jälkiselvitys ei tarkoituksellisesti kuulu rangaistuksiin vaan ongelmakohtien ja kehittämistarpeiden tunnistamiseen.

Termiä käytetään laajasti eri aloilla, kuten teollisuudessa, palveluissa, IT:ssä ja julkisessa hallinnossa, ja ne liittyvät usein jälkikatseluun sekä laadun- tai turvallisuudenhallinnan auditointeihin.