Jännityspäänsärkyyn

Jännityspäänsärky, tunnettu myös nimellä tension-tyyppinen päänsärky, on yleisin päänsärkytyyppi. Se kuvautuu tyypillisesti puristavaksi tai kiristäväksi tunteeksi pään molemmilla puolilla, usein otsalla, ohimoilla tai takaraivossa. Jännityspäänsärky voi olla joko episodista, eli se ilmenee harvoin, tai kroonista, jolloin se on jatkuvaa tai lähes jatkuvaa.

Vaikka tarkkaa syytä jännityspäänsärkyyn ei aina tunneta, sen uskotaan liittyvän lihasjännitykseen pään ja niskan alueella. Stressi, ahdistus, unihäiriöt, huono ryhti ja silmien rasitus ovat yleisiä laukaisevia tekijöitä. Myös purentaongelmat ja tietyt elintavat, kuten liiallinen kahvin tai alkoholin käyttö, voivat vaikuttaa sen esiintymiseen.

Jännityspäänsärky ei yleensä ole niin voimakasta kuin migreeni, eikä siihen liity yleensä pahoinvointia, oksentelua tai valoherkkyyttä. Kuitenkin se voi heikentää merkittävästi päivittäistä toimintakykyä.

Hoito kohdistuu oireiden lievittämiseen ja laukaisevien tekijöiden tunnistamiseen ja hallintaan. Tavallisia itsehoitokeinoja ovat reseptivapaat kipulääkkeet, rentoutumisharjoitukset, liikunta, riittävä uni ja stressinhallintakeinot. Fyysioterapia ja hieronta voivat auttaa lihasjännityksen lievittämisessä. Kroonisissa tapauksissa lääkäri voi harkita myös muita hoitomuotoja.